Yliopistovertailut liian kapeita

Aasiassa suunnitellaan omaa alueellista yliopistojen ranking-järjestelmää, koska nykyinen kansainvälinen ranking-järjestelmä koetaan uhaksi alueiden kehittämiselle. Ranking-järjestelmä näyttäytyykin lähinnä yliopistojen markkinaehtoistamisen mittarina.
”Elleivät yliopistot osallistu yhteisöjensä toimintaan, niiden on helppo unohtaa, miksi ovat olemassa. Yhteiskunnan muuttaminen on lopulta yliopistojen päätehtävä”, totesi Jose M. Cruz Ateneo de Manila yliopistosta ASEAN-maiden korkeakoulutusta pohtivassa konferenssissa.

Cruz painotti, että keksinnöt sinänsä eivät ole yhtä tärkeitä kuin niiden sovellukset esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämisessä. Kansainväliset rankingit eivät huomioi yliopistojen vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan, joten yliopistojen tavoitellessa kärkisijoja vertailuissa jää alueellinen vaikuttaminen usein paitsioon.
”Esimerkiksi sadan parhaan joukkoon pääseminen on valtava työ ja vaatii massiisisia investointeja. On hyvin kyseenalaista tuleeko julkisilta sektoreilta tarpeeksi rahaa”, arvioi OECD:n koulutussektorin analyytikko Jaana Puukka.
”Yliopistojen intresseissä on toisaalta vahvistaa alueidensa kilpailukykyä, jotta ne saisivat houkuteltua parempaa työvoimaa riveihinsä. Tämä taas parantaa asemia vertailuissa”, hän jatkaa.

ASEAN-maiden yliopistoverkoston toimitusjohtaja Nantana Gajaseni kertoi yhteisövaikutukset huomioivan mittausjärjestelmän olevan jo rakenteilla. ASEAN on Kaakkois-Aasian maiden vuonna 1967 perustettu yhteistyöjärjestö.
Itä-Suomen yliopisto on asettanut tavoitteekseen päästä kansainvälisessä vertailussa 200 parhaan yliopiston joukkoon.

Lisää aiheesta:Tussle between university rankings and community engagement