Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) ja 34 UEF:issa opiskelevien ainejärjestöä jättivät UEF:n johtoryhmälle vetoomuksen toisesta opintopsykologista.
Opintopsykologi tukee muutosten keskellä esimerkiksi opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia, vaikeuksia opintojen etenemisessä tai jotka kokevat opiskeluun liittyviä kovia paineita. Opintopsykologi tekee työtään opintoneuvonnan ja -ohjauksen sekä mielenterveystyön välimaastossa.
Itä-Suomen yliopistossa toimii tällä hetkellä yksi opintopsykologia yli 13 000 opiskelijaa kohti. Kyseistä määrää eivät tue Suomen Psykologiliiton opintopsykologien työryhmän suositukset.
”Ei ole suositeltavaa, että missään olosuhteissa yksi opintopsykologi olisi vastuussa yli 4000 opiskelijan opintopsykologipalvelujen toteuttamisesta”, kertoo ammattineuvonnan erikoispsykologi Hanna Kiiski-Mäki Suomen Psykologiliitosta.
”Joensuussa opintopsykologin toimi jäi aikanaan täyttämättä kampusten yhdistämisen aikaan”, toteaa ISYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Olli Auvinen.
Auvisen mukaan tarve opintopsykologin palveluille ei ole ainakaan vähenemään päin.
”On varmasti helpompaa ajatella, että tarve opintopsykologiin voitaisiin korvata muilla keinoilla. Meillä on kuitenkin iso kolmen kampuksen yliopisto, joten henkilökunnan määrää on myös tässä asiassa mietittävä tarkkaan.”
”Opintopsykologin näkökulma opiskelijan arkeen on ainutlaatuinen, eikä sitä voi korvata esimerkiksi YTHS:n psykologipalveluilla ”, Auvinen tiivistää.
Yliopiston hallintojohtajan Tuomo Meriläisen mukaan nyt on ilmiselvä tarve katsoa opinto-ohjauksen kehittämistä kokonaisuutena.
”Asiaa käsitellään osana laajempaa opinto-ohjauksen konseptia, jonka nimi on alustavasti UEF-life. Tämä kehitystyö notkahtaa eteenpäin syksyn aikana ja siinä kuullaan tietysti myös opiskelijoita”, Meriläinen kertoo.
”Tavoitteena on saada opiskelijoiden opinto-ohjausta vielä nykyistä paremmaksi. Tarkempaa tietoa mahdollisista resursseista ei vielä ole, mutta yliopistossa suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti opintopsykologityövoiman lisäämiseen.”
Meriläinen ei lämpene Psykologiliiton suosituksen tarkalle noudattamiselle.
”Ammattiliitot suosittelevat työntekijöiden määriä omia tarkoitusperiään ajatellen. Opintopsykologisuositus liiton taholta ei sinällään ole normi. Toki me katsomme asiaa realistisesti, ja opinto-ohjauksessa on huomioitavaa laajemminkin kuin yksi ammattikunta tai opintopsykologin määrä”, Meriläinen sanoo.
Opintopsykologin työ on Meriläisen mukaan sillä tavalla erityistä, että siinä tarvitaan psykologiosaamisen lisäksi tietoa ja ymmärrystä opiskeluympäristöstä.
”Minusta puhdas terveydenhuollollinen toiminta ei kuulu opintopsykologille, se tapahtuu jossain muualla. Siksi tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa.”
ISYY on tehnyt vetoomuksen opintopsykologipalveluiden lisäämisestä yliopistolle edellisen kerran vuonna 2016 yhteistyössä YTHS:n terveystyöryhmien kanssa.