Pietarista kotoisin olevan Natalia Vovkotrub ylistää vaihtovuottaan Joensuussa. Ei ihme, sillä vuoden aikana hän pisti tuulemaan. Takataskuun jäi muun muassa suomen kielen taito, päättötyön aihe, kesätyö Kuhmossa ja matkat ympäri Pohjolaa.
Natalia Vovkotrub osoittaa, että vaihto-oppilaana oma aktiivisuus takaa huimia tuloksia. Vovkotrub on kotoisin Pietarista, missä hän opiskelee yliopistossa aluetieteitä ja kansainvälistä turismia. Lukuvuoden 2008-2009 hän vietti Joensuussa Campus Europae -vaihto-opiskelijana.
”Pietarissa oli vaikea saada asianmukaista tietoa käytännön asioista. Niinpä tein itse ennakkohakemuksia kolmeen yliopistoon ympäri Eurooppaa. Joensuun yliopiston vastaus oli nopein, joten päätin hakea sinne,” Vovkotrub kertoo hakuprosessistaan.
Joensuun yliopistossa Vovkotrub opiskeli kansainvälisessä opinto-ohjelmassa nimeltä ”Karelia, Russia ja Baltic Region”.
”Ohjelma sisälsi aineita esimerkiksi maantieteestä, historiasta, sosiologiasta ja kulttuurintutkimuksesta. Moni ihmetteli, miksi valitsin opinto-ohjelman, jossa käsitellään Venäjää. Minusta oli kuitenkin mielenkiintoista tietää eurooppalaisesta lähestymistavasta Venäjän historiaan, kulttuuriin ja politiikkaan,” Vovkotrub selventää.
Usein vaihto-opiskelijoilta kysytään Suomen kielen oppimisesta. Campus European vaihto-opiskelijoille mahdollisuus kohdemaan kielen oppimiseen on järjestetty erityisen hyvin. CE-vaihdon aikana opiskelijan on mahdollista opiskella vaihtomaan kieli täydellisesti alkaen nollasta. Jo ennen lukuvuoden alkua
järjestetään intensiivinen kielikurssi, ja kielen opiskelu jatkuu koko ajan opintojen ohella. Tavoitteena on saavuttaa taitotaso B1.
”Suomeen tullessani päätin käyttää mahdollisuuden hyväkseni. Venäjällä kielikurssit ovat kalliita ja ajattelin myös, että Suomen kielen taidosta voisi olla hyötyä Pietarissa ja työelämässä.”
Suomen kielen oppimista Vovkotrub pitää haastavana.
”Kirjoitettua tekstiä on todella vaikeaa ymmärtää jopa sanakirjankin avulla, koska sanat taipuvat niin paljon. Kielikurssit Joensuussa olivat kuitenkin erittäin hyviä. Esimerkiksi heti saavuttuani osallistuin intensiivikurssille, jossa opiskeltiin kielen lisäksi myös Suomen kulttuuria.”
Vovkotrubin mielestä pelkät kielikurssit eivät kuitenkaan riitä kielen oppimiseen.
”Itseopiskelu merkitsee suurta roolia kielen oppimisessa. Itse yritin käyttää kieltä aina kuin mahdollista. Suomalaisten kanssa puhuminen oli tosin vaikeaa, koska useat vaihtoivat kielen englanniksi. Ehkä eniten opin kieltä isäntäperheeni ja suomalaisen ystäväni kautta. Kevätlukukaudella puhuimme jo pelkästään Suomea, joten koen oppineeni kielen melko hyvin.”
Joensuuta Vovkotrub kuvaa viihtyisäksi paikaksi.
”Ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Oikeastaan voisin kiteyttää ajatukseni Suomesta kahteen sanaan, luotettavuus ja turvallisuus. Vilkkaan Pietarin jälkeen Joensuu tuntui paikkana rentouttavalta, ilma oli puhdasta ja luonto kaunista, yliopistoon pääsi pyörällä ja hiihtämään. Myös luistelemaan pääsi aivan läheltä kotia.”
Vovkotrubin aktiivisuudesta kertoo myös kesätyöpaikan saanti Kuhmosta.
”Kirjoitin esseetä Luoteis-Venäjän kyläkulttuurista ja etsiessäni tietoa Internetistä löysin Juminkeon eli Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskuksen kotisivut. Päätin kirjoittaa heille ja sain vastaukseksi tarjouksen kahden kuukauden harjoittelusta Kuhmossa. Viime kesän toimin siis oppaana ja kerroin turisteille Kalevalasta, Karjalasta sekä Suomen ja Venäjän kulttuurista englanniksi ja venäjäksi. Laajensin samalla omaakin tietämystäni alueesta ja sain sitä kautta paljon lisäinformaatiota päättötyöhöni,” Vovkotrub muistelee.
Kekseliäs nuori nainen selvitti myös mahdollisuuksiaan päästä mukaan Juminkeon organisoimaan projektiin, joka rakentaa ja remontoi kyliä Karjalassa.
”Päätin lähteä Paanajärven kylään vapaaehtoistyöntekijäksi ja vietin siellä 3 viikkoa elokuussa. Matka oli mahtava kokemus, kun sain nähdä oikeata karjalaista elämää.”
Tällä hetkellä Vovkotrub viimeistelee opintojaan ja työskentelee samalla osa-aikaisena työntekijänä hotellissa. Vaihto-oppilaana muotoutui lopulta myös päättötyön aihe, jota hän kirjoittaa parhaillaan kotonaan Pietarissa. Aiheena on rajat ylittävä yhteistyö Karjalan alueen matkailun kehittämisessä.
”Työ hotellissa antaa minulle mahdollisuuden pitää yllä kansainvälistä ilmapiiriä, jota koin Joensuussa. Saan myös jatkaa englannin ja suomen kielen harjoittelua.”
Kansainvälisyys tuskin hetkessä hupeneekaan nuoren naisen elämästä. Syyskuussa hän ehti jo käydä kolmen viikon matkan Portugalissa tapaamassa ystäviä, joihin tutustui Joensuussa.
”Kaiken kaikkiaan vuosi Suomessa ei ollut vain opiskelua. Sain paljon uusia ystäviä ympäri maailmaa. Pääsin käymään Lapissa, Norjassa, Tukholmassa ja Tallinnassa. Matkat ja ystävyyssuhteet laajensivat elämänkatsomustani ja ymmärrän nyt entistä paremmin erilaisia kulttuureita,” pohtii Vovkotrub vaihtovuoden antia.
