Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä on kiistelty jo vuosia. Väitetään, että suuri opiskelijoiden enemmistö rahoittaa pienen piirin harrastustoimintaa. Itä-Suomen ylioppilaskunnan pääsihteeri Janne Mertanen on kovin toista mieltä.
”Kyse ei ole pakkojäsenyydestä vaan automaatiojäsenyydestä. Pakkojäsenyydellä on niin negatiivinen klangi. Riviopiskelija ei sitä tiedä, mutta omaksi parhaakseen hän kuuluu ylioppilaskuntaan. Ei olisi ketään muuta joka ajaisi ja valvoisi opiskelijan etua, jollei opiskelijat itse. Ei olisi opintotukea eikä yths:ää”, Mertanen korostaa.
Sosiaali- ja koulutuspoliittinen sihteeri Pekka Koivaara on samoilla linjoilla.
”Kansanedustajateivät halua valtion rahoja käyttää mihinkään, jollei ole pakko”, Koivaara tiivistää.
Pääsihteerin mielestä ylioppilaskunta ei ole myöskään mikään harjoituskenttä.
”Täällä tehdään hyvää jälkeä ja on saatu oikeasti hyviä tuloksia opiskelijan kannalta. Edustajisto ehkä näyttäytyy pikkupoliitikkojen kasvualustana, mutta hyvä niin. Edustajistossa mukana olevat ihmiset ovat vähän parinkympin paremmalla puolella eivätkä ole ehtineet hirveästi olla muualla mukana. Ylioppilaskuntien tehtävä uudessa yliopistolaissakin on kasvattaa kansalaisia. Miten muuten voimme sen tehdä kuin siten, että he pääsevät mukaan edustajistoon, hallitukseen ja jaostotoimintaan ja pääsevät oppimaan oikeita asioita ja järkevämpiä tapoja vaikuttaa.”
Aktiivisuutta on kummallisen vähän suhteessa tarjolla olevaan vaikutusvaltaan.
”Olen aina purnannut siitä, että opiskelijat eivät ymmärrä hyvän päälle. Ajatukseni kumpuaa alhaisista edustajistovaalien äänestysprosenteista. Tärkeimmät vaalit opiskelijan kannalta ovat edustajisto- ja kunnallisvaalit. Ne vaikuttavat eniten arkeen ja niissä äänestetään kaikkein vähiten. Äänestysaktiivisuus on kolmenkymmenen prosentin pinnassa. Jos ihmiset ottaisivat kantaa niihin asioihin, jotka vaikuttavat kaikkein eniten arkeen, se olisi hienoa. Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja EU-vaaleissa pääsee vaikuttamaan vähemmän asioihin kuin edustajiston kautta”, Mertanen muistuttaa.
Nuorten äänestyslaiskuus huolettaa myös Koivaaraa.
”Jos alle 30-vuotiaiden äänestysprosentit olisivat samaa kuin yli 70-vuotiailla, kyllä poliitikotkin alkaisivat myydä enemmän agendaa nuorille. Pelottava tilanne, jos meillä on 20 vuoden päästä äänestämättömiä viisikymppisiä”, Koivaara toteaa.
Vaaliuurnille kannattaa raahautua, vaikka listoilta ei löytyisikään sopivaa ehdokasta.
”Kannattaa äänestää vaikka tyhjää, jotta näyttää siltä, että yleisö on kiinnostunutta. Jos kaikki alle 30-vuotiaat kävisivät äänestämässä seuraavissa vaaleissa vaikka tyhjää ja näyttäisi, että nuorista sata prosenttia on äänestänyt, niin kyllä nuorten asiat alkaisivat kiinnostaa suuria puolueita. Ne alkaisivat miettiä, miten heidät saadaan äänestämään meitä. Tyhjäkin vaikuttaa”, Koivaara sanoo.
