Tiedustelulakia käsittelevässä illassa tuli selväksi, ettei lakia koskeviin ongelmiin ole helppoja ratkaisuja. Nykyinen tiedustelulainsäädäntö on riittävä, mutta poliisit tarvitsisivat lisää resursseja tiedon läpikäymiseen.
Näkemys tuli esille Joensuun Vasemmistonuorten järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa perehdyttiin valmisteilla olevaan tiedustelulakiin.
Panelisteina toimivat turvallisuuspoliittinen asiantuntija Janne Riiheläinen, Piraattinuorten varapuheenjohtaja Timo Salola sekä Joensuun rauhanryhmän edustaja Rony Ojajärvi. Riiheläisen kommentti kiteytti ongelman ytimen: haluammeko olla oikeassa vai haluammeko olla onnellisia.
Riiheläisen mukaan tällä hetkellä etsitään koodistoa siihen, kuinka toimia uuden teknologian aikana. Venäjän ja Yhdysvaltojen toimet ovat hänen mukaansa esimerkki: Yhdysvallat kuunteli Saksan liittokansleri Angela Merkelin puheita ja Venäjä vastaavasti vaikutti Yhdysvaltojen vaaleihin.
Nykyinen hallitus käynnisti tiedustelulain valmistelun vuonna 2015, koska ennen nykyistä lakipakettia Suomessa ei ole ollut saatavilla kootusti tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä.
Myös teknologian kehityksen takia uusi laki on tarpeellinen. Lakipaketissa käsitellään lait sekä sotilas- että siviilitiedustelun osalta. Tiedustelulaki on käynyt kerran eduskunnassa ja on tällä hetkellä valiokuntakierroksella.
Riiheläisestä sotilastiedustelulaki olisi yksin mennyt huutaen läpi, mutta se haluttiin yhdistää siviilitiedustelun kanssa, koska siihen liittyy isompia kysymyksiä.
Joensuun rauhanryhmän Rony Ojajärven mielestä Suomen ei ole pakko toimia tässä asiassa samalla tavalla kuten muiden maiden.
“Hämärän rajamailla olevalla sotilastiedustelulla ei pidetä yllä hyviä ja luottamuksellisia suhteita Venäjään. Vaikka muut valtiot tekevät sotilastiedustelua, niin Suomella olisi sekä hieno paikka että velvollisuus osoittaa se, että asioita voi tehdä avoimesti ja rehellisesti”, Ojajärvi sanoi.
Timo Salola nosti esille siviilitiedustelun kannalta olennaisia kysymyksiä.
“Kuinka sitä tehtäisiin, kuinka ne ihmiset valitaan? Siviilitiedustelusta tulisi valtavasti aineistoa ja jokaisesta meistä saadaan todella paljon dataa esille. Emme voi laittaa yksittäisiä ihmisiä käymään tietoja läpi, koska siihen menee liikaa aikaa. Emme toisaalta voi luotettavuuden vuoksi ohjelmoida tekoälyä tekemään sitä.”
Joensuun rauhanryhmää edustavan Ojajärven mukaan siviilitiedustelulakia perustellaan terrorismin uhalla. Tiedustelulain mahdollinen massavalvonta ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu radikalisoitumisen estämiseen:
“Jos puhutaan radikalisoitumisesta, niin sitä lähdetään ennaltaehkäisemään sosiaalisten ohjelmien ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta”, Ojajärvi sanoi.
Kansalaistalo Soropin tiloissa pidettyyn tilaisuuteen ei syntynyt väentungosta, mutta aikaansaatu keskustelu oli sivistynyttä ja asiapitoista. Asiaa seuratessa tuli selväksi, ettei lakia koskeviin ongelmiin ole helppoja ratkaisuja.