Uusi kritiikki | Tero Kartastenpää & Jani Timonen: Provo opas

Markettijoulupukit kehuvat lahjojaan

Kovakin paketti voi olla pettymys. Kun kääreen alta paljastuu suklaarasian sijasta kirja, on saajan yleensä rehellisempää etsiä syitä muualta kuin persoonallisuudestaan. Provo opas on niitä kirjoja, jotka ostetaan nimen perusteella. Idealle on tietysti valtava tilaus: tahallisen väärinymmärtämisen nettiaikakausi on tehnyt provokaatiosta arkipäiväisen kommunikointimuodon, jonka jotkut ovat kehittäneet taiteeksi asti. Siinä on ammennettavaa.
Kirjoittajat lupaavat oppaansa raastavan provokaation filosofian vereslihalle. Suuripiirteisesti mainostettu historiallinen ja psykologinen perkaus täydennetään vieläpä globaalilla näkökulmalla: kuinka provosoida taidokkaasti ympäri maailman, kuin Mark Twain aikoinaan!
Valitettavasti uholla on katetta kuin peräkylän naistenmiehellä. Lukija hämmentyy jo alkusivuilla: Ai, tämä onkin vain huumoria? Populaaritieteellinen julkaisu on hyvin liukuva kirjallisuudenlaji, joka sallii tuottajalleen paljon, mutta nyt mennään yli anteeksiantamattomalla tavalla. Teos voisi olla Kummeliryhmän käsialaa ja ratkaisua on melko toivotonta puolustella millään. Ei tällä aiheella. Ei tällä sosiaalisella tulenarkuudella. Tämä olisi voitu toteuttaa rohkeasti, älyllisesti rehellisesti. Tavalla, joka olisi aidosti epäkorrekti, sitähän tosiasiallinen puolueettomuus nykypäivänä on. Nyt epäkorrektia on ainoastaan nimen kirjoitusasu. Teoksessa kaikki on muka-avointa, muka-kekseliästä, muka- rohkeaa. On kovin vaivaannuttavaa lukea kohujulkaisuksi suunniteltua aikalaisanalyysia, jonka päällimmäisin ja myös syvin maku on kirjoittajien kaikkitietävä itserakkaus. Lukijalle varattu tehtävä on ihmetellä, kuinka ne uskaltavat. Voi hurja, taitaa päästä enää vain Elisabeth Rehnin suusta. Muuten ei enää kannattaisi luottaa kaikkea pelkäävän mummokansan voimaan. Se alkaa olla eilispäivän Suomea.

Teosta eivät pelasta edes tunnettujen provokaattorien haastattelut. Matti Apunen ja Jörn Donner ovat mukana itseoikeutetusti, mutta että viherfeministi Rosa Meriläinen ja kiljupunkkari Teemu Bergman olisivat “eliittiprovokaattoreita”? Vain sellaisessa teoksessa, jonka julkaisija vihaa sokeasti Arto Luukkasen ja Pauli Sumasen kaltaisia lahjakkuuksia. Mahalaskun kruunaavat myötähäpeälliset asiavirheet, jotka vahvistavat juosten roiskittua kokonaiskuvaa. Esimerkiksi sananvapauslaista väitetään, että “levitettävät tiedot saavat olla epämiellyttäviä tai aiheuttaa mielipahaa, jos ne pitävät paikkansa”. Kumma juttu, koska oikeusoppineet nimenomaan alleviivaavat faktojen sensurointia loukkaamistarkoituksessa. Legendaarisen toimittaja Veikko Ennalan väitetään myös kirjoittaneen huumekokeiluistaan. Kumma juttu, koska Ennala ei koskaan kokeillut huumeita. Näitä riittää. Kirjoittajia on varmasti hekotuttanut piiloprovoksi muilutettu Tshekkoslovakian valtio. Voi hurja.

Provo opas tiivistää olemassaolollaan masentavasti suurten kirjakustantajien moraalisen rappion. Autoritaarisen pelon ja negatiivisen tylsämielisyyden. Kustantajille on varmasti tarjottu asiantuntevia provo-oppaita, mutta tällainen piti julkaista. Onhan se huonosti kirjoitettu, poliittisesti korrekti ja kuolleena syntynyt. Ehkäpä ne ovatkin olleet kriteerit? Provo opas tarjoaa parit raakalaismaiset naurut niille ihmisille, jotka vielä viisikymppisinä ylpeilevät maisteritutkinnollaan ja katsovat Uutisvuotoa sivistyneenä viihteenä. Totuus saattaa kuitenkin tulla sen teinin suusta, joka vilahtaa oviaukossa suhahtaen: “Eihän toi loukkaa ketään.”
Provoa sinäkin – jätä tämä kirja lukematta.

Itä-Suomen yliopiston kulttuuritieteissä opetellaan taas taidekritiikin kirjoittamista. Kritiikkipraktikumissa opiskelijat kirjoittavat kriitiikkejä konserteista, äänitteistä, kirjoista, taidenäyttelyistä, elokuvista, tanssi- ja teatteriesityksistä. Kurssia vetävät kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelä, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Risto Turunen. Uljas julkaisee uusien kriitikoiden tuotoksia valikoidusti. Edellisen kerran praktikum järjestettiin vuonna 2011, ja senkin sato löytyy Uljaan verkosta.