Tieteiskirjailija Peter F. Hamiltonin toinen novellikokoelma Manhattan In Reverse kerää kokoon seitsemän vuoden 1998 jälkeen kirjoitettua tarinaa. Sen 260 sivuun mahtuvat kaikki romaaneihin pääasiallisesti keskittyvän kirjailijan tänä ajanjaksona kirjoittamat novellit. Niiden sivuilla Hamilton hyödyntää monia tieteiskirjallisuuden teknologisia peruselementtejä, kuten aikamatkustusta, madonreikiä ja keinoälyjä, mutta myös tavallisia kerronnallisia työkaluja. Näistä korostuvat suurimmassa osassa tarinoista käytettävät rikoskirjallisuuden asetelmat: moraalisesti vahvat individuaalit näkevät julkisivujen takaiseen korruptioon ja moraaliseen synkkyyteen, jonka taustalla tieteiskirjallisuudelle tyypillisesti on teknologian varjo.
Lähes kaikkia kokoelman novelleja yhdistää kuolemattomuuden tavoittelu teknisin apuvälinein ja siihen liittyvät moraaliset kysymykset. Watching Trees Grow’n vaihtoehtoisessa maailmassa jo roomalaisina aikoina alkanut ihmisiän piteneminen johtaa nopeutuneen tieteellisen kehityksen kautta ikuiseen elämään, mutta ei ilman uhrauksia ja uhreja. The Demon Trapissa ruumiin nuoruuden palauttavat teknologiat ja uusien ruumiiden luominen ovat arkipäiväisyydessään tehneet murhatutkimuksista periaatekysymyksiä. Blessed by an Angel taas tarjoaa maailman, jossa vanhenemisesta ja kuolemisesta on tullut arvovalinta. Kokoelman tekstit saavat miettimään tieteiskirjallisuuden parhaiden perinteiden mukaisesti teknologian vaikutusta ihmisyyteen ja inhimillisyyteen.
Kuten tieteiskirjallisuus yleensä, Hamilton kuljettaa tulevaisuuden poluilla mukana myös menneisyyden muistoja. Tarinat sisältävät viittauksia nykymaailmaan, muun muassa suomalaisia mahdollisesti kiinnostavalla tavalla Blessed by an Angel sijoittuu planeetalle, jonka kaupungit ovat nimetty Suomen kaupunkien mukaan. Konkreettisemmin nimitarinassa Manhattan in Reverse ihmiskunnan uudisasukkaat kohtaavat uuden rodun tavalla, joka tuo mieleen eurooppalaisten ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kohtaamisen. Hamilton ikään kuin muistuttaa, että kaukainen tulevaisuus voi tuoda eteemme tilanteita, joissa historian tunteminen voi estää menneisyyden virheiden toistamisen. Monien tieteiskirjailijoiden tapaan hän ottaa tarinoillaan ihmiskunnan korvaan kuolevaisuudesta kuiskivan orjan roolin.
Hamiltonin aiheet ovat kuitenkin varsin perinteisiä ja niitä käsitellään verrattain perinteisin keinoin. Hän ei selvästikään ole novellien kirjoittamiseen erikoistunut kirjailija, joka näkyy paitsi useiden novellien romaanimaisissa rakenteissa, mutta myös ajatusten verrattain kesyssä käsittelyssä lajityypin seikkailullisempiin kirjoittajiin verrattuna. Tämä on sinänsä harmi, koska teoksen kohokohdaksi nousee sen lyhyin tarina The Forever Kitten, jonka alle tuhat sanaa herättää enemmän ajatuksia kuin useimmat romaanit. Julkaisualustana toimineen lehden sanamäärään sovitettu tarina kertoo paljon tieteiskirjallisuuden yhdestä perussynnistä: suurien ja laaja-alaisten eeposten suosimista yli lyhyiden ja ytimekkäiden novellien. Hamiltonilla olisi ehkä enemmänkin tarjottavaa tieteisnovellille. Toivoa sopii, että hän tulevaisuudessa ottaa enemmän vapaata romaanien kirjoittamisesta novellien hyväksi.
Peter F. Hamilton: Manhattan in Reverse, Macmillan, 2011, 260 s.
Itä-Suomen yliopiston kulttuuritieteissä opetellaan syksyllä 2011 taidekritiikin kirjoittamista. Kritiikkipraktikumissa opiskelijat kirjoittavat kriitiikkejä konserteista, äänitteistä, kirjoista, taidenäyttelyistä, elokuvista, tanssi- ja teatteriesityksistä. Kurssia vetävät kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelä, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Risto Turunen. Uljas julkaisee uusien kriitikoiden tuotoksia valikoidusti.