Uusi kritiikki: Mr. English jälleen palveluksessanne

Ensimmäinen, englantilaisen Peter Howittin ohjaama Johnny English -komedia ilmestyi vuonna 2003. Tuolloin elokuvan nimihahmon tehtävänä oli pelastaa Iso-Britannia suuruudenhullun ranskalaismiehen kynsistä. Nyt Rowan Atkinsonin esittämä epäonninen agentti palaa takaisin valkokankaalle elokuvassa Johnny English – Uudestisyntynyt. Ohjaaja on vaihtunut englantilaiseen Oliver Parkeriin, mutta itse elokuva jatkaa ensimmäisen osan viitoittamalla tiellä ja parodioinnin kohteeksi joutuvat jälleen James Bond -elokuvat.
Agenttiparodioita on ilmestynyt aina silloin tällöin ja esimerkiksi Mitäs me vakoojat (1985) irvaili aikanaan vakavahenkisille agenttielokuville. Agenttiparodiat muistuttavat enemmän tai vähemmän toinen toisiaan ja toistavat samaa juonikuviota: agentin/agenttien on tehtävä tyhjäksi kelmien katalat suunnitelmat. Tällä kertaa agentti Englishin on estettävä ammattitappajien aikeet murhata Kiinan pääministeri. Mies on kuitenkin tyrinyt pahemman kerran edellisessä tehtävässään ja tästä traumatisoituneena hän on vetäytynyt tiibetiläismunkkien keskuuteen etsimään mielenrauhaa. Etsintä jää kuitenkin kesken, sillä agentin tehtävät kutsuvat ja pääministeri on pelastettava. Kuten odottaa saattaa, operaatio ei kuitenkaan suju ongelmitta.

Usein tämäntyyppiset elokuvat ovat päänäyttelijän persoonan varassa ja myös English-elokuvissa suurimman huomion vie Atkinson. Elokuvan nimihahmoa on mahdotonta olla vertaamatta näyttelijän tunnetumpaan rooliin Mr. Beanina, sillä molempia yhdistää noloihin tilanteisiin ajautuminen. Elokuvaa katsoessa nousee esiin kysymys siitä, toistavatko Johnny English -komediat vain Mr. Beanista tutuksi tulleita vitsejä sijoitettuna salaisten agenttien maailmaan. Huomattavaa kuitenkin on, ettei päähenkilö ole enää yhtä kömpelö ja avuton kuin ensimmäisessä English-elokuvassa, jossa mässäiltiin roolihahmon onnettomilla edesottamuksilla. Jatko-osassa onkin piristävää seurata, kuinka ikää ja viisautta kartuttanut sankarimme osoittaa myös nokkeluutta jahdatessaan rikollisia.
Jatko-osassa ei nähdä samoja kasvoja kuin edellisessä elokuvassa. Naispääosaa esittää Salaisista kansioista tuttu Gillian Anderson, jonka rooli jää elokuvassa melko näkymättömäksi. Toinen keskeinen henkilö, Englishin oikea käsi eli agentti Tucker on vielä nuori ja kokematon työssään, mutta korjailee silti päähenkilön tekemiä virheitä. Tuckerin hahmon tehtävänä on olla vain pakollinen lisä alleviivaamaan Englishin koomisuutta. Sivuhenkilöiden ja vihollisten kohdalla ei sentään sorruta samanlaiseen liioitteluun, kuin ensimmäisessä osassa, vaan henkilöhahmot ovat astetta uskottavampia.

Johnny English – Uudestisyntynyt on harmittoman viihdyttävä James Bond -parodia, joka ei kuitenkaan tarjoa mitään uutta. Agenttielokuvien tapaan mukana on myös pakollinen romanttinen jännite, eivätkä vitsitkään ole erityisen kekseliäitä, vaan perustuvat lähinnä vanhan kierrättämiselle ja Atkinsonin ilmeilylle. Valitettavasti itse Atkinsonkaan ei ole enää samanlaisessa vedossa kuin Mr. Bean -televisiosarjan aikoihin.

Ensi-ilta: 14.10.2011 Alkuperäinen nimi: Johnny English Reborn Kesto: 1 h 43 min Ikäraja: K11 Ohjaaja: Oliver Parker Pääosissa: Rowan Atkinson, Gillian Anderson, Dominic West, Rosamund Pike

Itä-Suomen yliopiston kulttuuritieteissä opetellaan syksyllä 2011 taidekritiikin kirjoittamista. Kritiikkipraktikumissa opiskelijat kirjoittavat kriitiikkejä konserteista, äänitteistä, kirjoista, taidenäyttelyistä, elokuvista, tanssi- ja teatteriesityksistä. Kurssia vetävät kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelä, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Risto Turunen. Uljas julkaisee uusien kriitikoiden tuotoksia valikoidusti.