JOENSUU – Kenelle turvallisuutta tehdään, jos sitä ei maailmassa riitä naisille, lapsille, etnisille ja seksuaalisille vähemmistöille tai köyhille? Onko turvallisuuden edellytys, että aseita on enemmän, kamerat tunnistavat kasvoni kaikkialla ja amerikkalaisen viraston analyytikko ruotii jokaisen korttiostokseni, sähköpostini ja somepäivitykseni? Mitä turvallisuus on ja kuinka sitä tehdään?
Uljas kysyy tätä Kerubin salissa 17. lokakuuta alkaen kello 17. (Tapahtuma Facebookissa) Aihe kumpusi juontajamme Janne ”Rysky” Riiheläisen turvallisuuspolitiikan harrastuksesta. Blogissaan ja sosiaalisessa mediassa hän ruotii aihetta itse kerätyllä asiantuntemuksella, joka on herättänyt ammattilaispiirienkin huomion. Blogin tilastoista käy ilmi, että sitä luetaan myös Venäjällä. Blogi ja Uljas kysyy testaavat, joko nämä aiheet voitaisiin ottaa avoimeen ja asialliseen kansalaiskeskusteluun?
”Kävi miten kävi, seuraavien vuosien aikana Suomen on päätettävä miten se aikoo puolustaa maataan ja ketä vastaan. Nyt poliitikot tuntuvat pelaavan aikaa, sillä kun keskustelu oikeasti käynnistyy, on se hurjaa puuhaa”, Riiheläinen kirjoitti tammikuussa.
Keskustelemassa on puolustusministeri Carl Haglundin erityisavustaja Patrik Gayer, Maanpuolustuskorkeakoulun professori, yleisesikuntaeverstiluutnantti Juha Mäkinen. Hän on myös aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa. Mukana on sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sukupuolen näkökulmasta perehtynyt projektitutkija Anne Mäki-Rahkola Kriisinhallintakeskuksesta Kuopiosta. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmaa keskusteluun tuo monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, kansalaisyhteiskunnan toimija ja tutkija Ville Elonheimo (vihr.) Joensuusta.
”Globaali muuttoliike tuo uusia kysymyksiä turvallisuuspolitiikkaan: Suomen asukkaita on asevelvollisina ja operaatioissa ympäri maailman”, Elonheimo kiteyttää Twitterissä.
Talvisodan henki: yksin kestämiseen perustuva turvallisuusajattelu ei enää riitä vastaamaan nykytilanteeseen, mutta vastaako siihen myöskään sen ilmiselvin vaihtoehto Nato?
Asevelvollisuudesta halutaan pitää kiinni tai luopua siitä järkiargumenteista huolimatta, ei niihin perustuen. Asevelvollisuuden lakkauttamista vaativalla ”Ohi on” -kansalaisaloitteella tuskin on toivoa menestyksestä. Jos Suomessa Sveitsin tapaan nyt äänestettäisiin asiasta, niin tuloskin olisi varmaan samankaltainen kuin Sveitsissä. Siellä äänestykseen osallistuneista 73 prosenttia torjui asevelvollisuuden lakkauttamisen. Voidaan silti toivoa, että aloite raivaa hiukan tilaa kiihkottomammalle ja asiallisemmalle keskustelulle.
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen painottaa, että hinta ei saa olla ainoa kysymys asevelvollisuudesta keskustellessa ja on oikeassa. Hinta olisi silti selvitettävä, koska sekä asevelvollisuuden kannattajat että vastustajat ovat laskeneet oman mallinsa paljon halvemmaksi.
Isoin mörkö on Nato. Siitä ei sovi puhua, mutta samaan aikaan roikumme sotilasliiton kyljessä kiinni tiukemmin kuin moni ymmärtää.
”Harva kansalainen ymmärtää miten monin tavoin olemme kytkeytyneet läntisiin puolustusjärjestelmiin. Kytkentää eivät ole tehneet sotilaat, ne päätökset ovat meidän poliitikkojemme tekemiä”, kirjoittaa Riiheläinen.
Bittiavaruudessa hiljainen sota on käynnissä koko ajan. Suomikin saa osansa tavalla tai toisella. Voiko trollaavilta ja urkkivilta valtioilta ja muilta siellä riehuvilta suojautua trollaamatta ja urkkimatta myös itse? Mitä se tarkoittaa netistä yhä riippuvaisemman kansalaisen kannalta?
Pohjoiskarjalaisessa keskustelussa erityisenä kipupisteenä on ollut Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen, mutta kuinka paljon varuskuntien sijainnilla todellisuudessa on merkitystä maanpuolustuksen kannalta. Ja onko itä edelleen se uhkaavin ilmansuunta?
Turvallisuuspolitiikan välineet ja sen pelikenttä menevät uusiksi koko ajan. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöongelmat sekä globaalit muuttoliikkeet kantavat mukanaan monenlaisia konfliktin ja kriisin siemeniä. Peli on hävitty jos niihin reagoidaan vasta kun on kaivettava aseet kaapista. Siksi on keskusteltava avoimesti.
”Turvallisuus on myös poikkeusolojen kestämistä ja niistä toipumista teknologisesti loppujen lopuksi hyvin haavoittuvassa yhteiskunnassamme”, Riiheläinen toteaa
Turvallisuuspolitiikka-aiheinen Uljas kysyy -keskustelutilaisuus Kerubin salissa 17. lokakuuta alkaen kello 17.
Kello 19 samassa paikassa Doc Lounge Joensuu-dokkariklubilla USA:n salaisiin sotaoperaatioihin pureutuva Dirty Wars (2013).