Uljaasta on tekeillä tutkintapyyntö KRP:lle

Uljaasta ollaan tekemässä tutkintapyyntö keskusrikospoliisille.
Lehden saamien tietojen mukaan tutkintapyyntö koskee Joensuun kampustoimittaja Pasi Huttusen tapaa poseerata aseen kanssa Uljaan sivuilla.
Kuvat liittyvät toimituksen persoonallisuustesteistä kertovaan juttuun. Vaikka ase selviää jutun lukemalla teatterilavasteeksi, ne on koettu uhkaaviksi. Uljas ei ole pystynyt vahvistamaan saamiensa tietojen todenperäisyyttä.

8 kommenttia artikkeliin ”Uljaasta on tekeillä tutkintapyyntö KRP:lle

  1. Jos edellisen numeron anti ei ollut tarpeeksi, niin tässäpä lisää samaa sotkua. Uljaaseen kohdistuvaa kritiikkiä on ainakin kohta hyvin vaikea muovailla politikoinniksi, jos journalistinen taso todella on tätä luokkaa.

    Ensinnäkin: mikä ihmeen lehti tekee uutisen, jonka lopussa lukee, ettei se ole voinut varmistaa uutisen sisällön todenperäisyyttä? Kannattaisikohan sellaista uutista sitten lainkaan tehdä?

    Toiseksi: ottaen huomioon sen mylläkän, minkä tuo persoonallisuustestifiasko oikein nostatti, onko varmasti viisasta kaivella samaa aihetta vedoten johonkin huhupuheeseen? Ettei samalla kaivettaisi omaa journalistista hautaa?

    Kolmanneksi: jos tutkintaPYYNTÖ on vasta TEKEILLÄ, eikä edes vielä oikeasti tehty, niin onko siitä ihan perusteltua kirjoittaa? Jutussa lukee, että jos kyseisen tekstin olisi lukenut, ase olisi paljastunut teatterirekvisiitaksi. Mikähän mahtaisi olla Uljaan oma veikkaus, seuraako tuollaisesta tutkintapyynnöstä tutkintaa? Ei kannata ainakaan tällaisin keinoin ryhmittyä puolustuskannalle, jos vähän tulee nenille.

    Nämä ihan herättelynä: ottakaa kritiikki vastaan ja osoittakaa, että se on huomioitu, älkääkä enää ampuko omaan jalkaanne tällaisilla näennäisjutuilla. Nämä tällaiset metajournalismit vievät ihan suotta huomiota Uljaan mielekkäämmältä sisällöltä.

    1. Uljas uutisoi, että tutkintapyyntö on suunnitteilla, sillä näin päätoimittajalle tultiin kertomaan. Asiasta kertonut henkilö ei tahdo nimeänsä julki, joten sitä ei julki tuoda. Yritimme tavoittaa tutkintapyynnön tekemistä suunnittelevan henkilön lähteen kautta, mutta tämä ei tahtonut asiasta päätoimittajalle puhua.
      Uutisoimme huhun, kun tietoa tai tutkintapyyntöä ei ole uutisoida. Kolmen viikon välein ilmestyvä Uljas häviää komeasti skuuppikilpailut jokapäiväisille maakuntalehdille, joten emme jääneet odottelemaan, totetutuuko suunniteltu aie vai ei.
      päätoimittaja Veera Järvenpää

  2. Niin, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että tuolla logiikalla lehti kuin lehti voisi väittää AIVAN MITÄ TAHANSA – täällä lukijakunnassa kun ei olla perillä jostain julkisista salaisuuksista tai salaliittokähminnöistä, toisin sanoen me emme itse oivalla ketkä Uljas-lehteä vastaan juonivat: siksi tuollaisia juorupohjaisia uutisia ei voi tehdä. Se voi myös kääntyä lehteä itseään vastaan: voisihan vaikkapa Karjalainen väittää anonyymin vinkin turvin aivan mitä tahansa esim Uljaan rahankäytöstä.

    1. Syksy on keskusteltu eräästä lautapinosta ja pelkkiin sanomisiin perustuvista tiedoista. Toisinaan journalismia tehdään väittämistä ja huhuista. Journalismia kannattaa joskus lukea katsomalla, kuka puhuu. Kun teksti on lähteen suussa tai tieto esitetään tietystä lähteestä hankittuna, toimittaja ei enää vastaa todenperäisyydestä vaan todenperäisyyden tulkintavastuu siirtyy lukijoille. Lehtiin ei voisi kirjoittaa oikeastaan mitään, jos kaiken pitäisi olla kiistatonta faktaa.

      Mekään Uljaassa emme oivalla, ketkä lehteä vastaan juonivat. Toivottavasti eivät ketkään. Uljas on opiskelijoiden oma lehti, ja sitä vastaan juoniminen ja toiminnan hankaloittaminen ei ole kovin kauaskatseista. Suositan mieluummin osallistumaan Uljaan sisällön kehittämiseen ja tekemiseen kuin heittelemään sanallisia polttopulloja lehtinippuihin.

      Karjalainen ja kuka tahansa on vapaa väittämään mitä tahansa vaikkapa Uljaan rahankäytöstä. Kun näin käy, päätoimittaja vastaa ja osallistuu keskusteluun. Sanat lehdessä eivät ehkä liiku, mutta keskustelu elää.

      Verkkokeskustelussa olemme itsekin julkaisseet perättömiä väitteitä Uljaasta, ja jopa jättäneet vastaamatta niihin. Päätoimittajana olen kokenut, että keskustelu kuuluu verkossa lukijoille eikä toimitukselle.

      päätoimittaja Veera Järvenpää

  3. Ilman mahdollisuutta lähdekritiikkiin uutisointi on yhtä tyhjän kanssa. Koska Uljas ei ole muutenkaan loistanut journalistisella tasollaan, niin tällaisten ”emme kerro kuka, mutta eräs anonyymi sano tekevänsä tutkinta pyynnön”-roskajournalimi on arvotonta. Ei ole mitään syytä uutisoida tällaista asiaa, sillä uutinen ei menetä arvoaan vaikka sen tekisi vasta siinä vaiheessa kun poliisi ilmoittaa, että tutkintapyyntö on tehty vastaajasta – eli tässä tapauksessa Uljaan toimituksesta.

    ”Kolmen viikon välein ilmestyvä Uljas häviää komeasti skuuppikilpailut jokapäiväisille maakuntalehdille, joten emme jääneet odottelemaan, totetutuuko suunniteltu aie vai ei.”

    Täh? Tässä ei ole mitään logiikkaa. Paitsi, jos Uljaan päätoimituksessa katsotaan, että pyrkimyksenä on nimenomaan skuuppikilpailu. Lisäksi mikäli Uljas toimisi jotenkin ylioppilaslehdeltä toivottavan tason mukaan, se voisi aivan hyvin odottaa ja antaa vaikka joidenkin muiden uutisoida aiheesta, mikäli tutkintapyyntö oikeasti tehdään ja tämän jälkeen kirjoittaa jutun aiheesta lisäten mukaan näkökulmia koulusurmien jälkeen aiheutuneesta asehysteriasta, moralismista, you-name-it. Nyt uutisointi oli pelkkä journalistinen hätökakka, joka ei anna lukijalleen juuri mitään.

    ”Lehtiin ei voisi kirjoittaa oikeastaan mitään, jos kaiken pitäisi olla kiistatonta faktaa.”

    Kyse ei ole tästä. Kyse on siitä, miten todenperäisenä asiaa voidaan pitää. Jos Uljas uutisoi asioita, joita jokin yksittäinen henkilö ilmoittaa toimitukselle, voi se ryhtyä kirjoittamaan yhtä hyvin Marsilaisten hyökkäyksestä Tellukselle: ”Uljaan nimittömänä pysyttelevän lähteen mukaan marsilaiset ovat aloittaneet invaasion maapallolle.”

    ”Karjalainen ja kuka tahansa on vapaa väittämään mitä tahansa vaikkapa Uljaan rahankäytöstä. Kun näin käy, päätoimittaja vastaa ja osallistuu keskusteluun. Sanat lehdessä eivät ehkä liiku, mutta keskustelu elää.”

    Totta, mutta Karjalainen ei tee tällaista, sillä Karjalaisella on olemassa edes jonkinlainen jornalistinen taso, joka on Seiskaa ja Hymyä korkeammalla. Tietenkin ongelmana on se, että ISY:ssa ei ole mitään journalistista koulutusta – mediakulttuuria ja viestintää ei voi sellaiseksi laskea – mutta se ei silti oikeuta tällaiseen tason laskuun, mikä on tapahtunut Joensuun ylioppilaslehden ajoista.

  4. Lisättäköön tähän vielä, että minusta olisi toivottavaa, että ylioppilaslehti toimisi vapaiden markkinoiden ehdoilla, jolloin laadun olisi väistämättä parannuttava, jotta toiminta olisi kannattavaa. Tällaista ei saa missään nimessä kustantaa yhteisistä, veroluonteisella pakkomaksulla hankituista varoista.

  5. Loukkaahaan tuo sukupuolisiveellisyyttä esiintyä perhelehdessä ase tanakasti ylösviistossa.

    1. Ase on teatterin tarpeistosta lainattu deaktivoitu vehje. Jos laitan kurkun sojottamaan haaroistani, niin ei kai sekään täytä rikoksen tunnusmerkkejä? Siksi emme Uljaassa ole huolissamme. Sivumennen sanoen, tutkintapyynnön tekijä tuli saamiemme tietojen mukaan järkiinsä ennen kuin ehti lähestyä poliisia.
      Mutta Homo, kiitämme lämpimästi yhteisön moraalin vartioinnista, vaikka huolesi olikin aiheeton tällä kertaa. Pysy tarkkana!

      -PasiH-

Kommentointi on suljettu.