Työryhmä: Yliopistolaki on tieteelle vihamielinen

Vapaan ja kriittisen yliopiston puolesta -työryhmän julkaiseman raportin mukaan yliopistolakiuudistus latistaa ja näivettää tieteen sekä ihmiskunnan henkistä kehitystä. Työryhmä julkaisi esityksensä tiistaina 12. huhtikuuta vastineena elinkeinoelämävetoiseen lakiuudistukseen. Raportin on laatinut joukko Helsingin yliopiston akateemikkoja mukaan lukien professorit Laura Kolbe ja Heikki Patomäki. Sen on lisäksi allekirjoittanut 26 akateemista toimijaa ainakin kahdeksasta eri yliopistosta. Nimien keräämistä jatketaan internet-adressilla.

Raportilla osallistutaan tuleviin hallitusneuvotteluihin ja niiden julkisiin taustakeskusteluihin ja se antaa reipasta satinkutia suurimmalle osalle uudistuksia. Jos akateemikkoja on syytetty hiljaiselosta yliopistolain valmisteluvaiheessa, on uuden hallituksen järjestäytymisen lähestyessä ladattu nyt täydeltä laidalta. Yhtenä pääväittämänä on, että elinkeinoelämän palveleminen ei kuulu yliopiston tehtäviin. Suomen taloudellisen menestyksen salaisuus piilee päinvastoin vapaassa ja kriittisessä tieteessä ja ajattelussa. Samoilla avaimilla löytyy myös ratkaisu globaalin riskiyhteiskunnan haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yliopistolakiuudistus koetaankin yksinkertaisesti tieteelle vihamielisenä.

”Suomen itsenäisyyden ajan huonoin ja tiedevihamielisin yliopistolaki on korjattava vastaamaan niitä korkeimman oppimisen ja tutkimuksen ihanteita, jotka takaavat myös suomalaisen tieteen menestyksen – osana ihmiskunnan kollektiivista oppimisprosessia”, todetaan raportissa.

Raportin on tarkoitus vastata teknologiateollisuuden innovaatioryhmän viimeaikaiseen raporttiin ja muihin strategisen huippuosaamisen keskittymiä vaativiin esityksiin osoittamalla, että samanlaisella esitystyylillä voidaan paljon uskottavammin argumentoida omaehtoisen ja vapaan yliopiston puolesta.

Raportin mukaan elinkeinoelämää hyödyntävän kehitystoiminnan rahoittaminen kuuluu ensisijaisesti elinkeinoelämälle itselleen. Raportti pyrkiikin toistuvasti muistuttamaan sivistysyliopiston perimmäisestä tarkoituksesta, joka näyttää nykyisin joutuneen altavastaajan asemaan.

”Suomessa ei missään nimessä pidä matkia muualta tuotuja ja vain tilapäisesti muodikkaita huonoja ideoita.”

”Sen sijaan että Suomessa jatketaan muualla tehtyjen huonojen reformien jäljittelyä, nyt aloitetaan omaehtoinen yliopistolaitoksen kehittäminen res publica globale –näkökulmasta”, raportissa todetaan myöhemmin.

Yliopistoväen arvomaailman rappeutuminen on laatijoiden mielestä yksi syy miksi Humboldtilaiset sivistysyliopistoideaalit ovat kadonneet yleisen kaupallistumisen tieltä.

”Vankan eettisen selkärangan puute on yksi syy siihen, että yliopistot ovat voimattomina alistuneet kaupallistamiselle ja uuden julkisjohtamisen opeille.”

Vastaukseksi tilanteeseen esitetään, että Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus ja yliopistojen edustajat perustaisivat yhdessä Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja opiskelijajärjestöjen kanssa kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietoisuutta yliopistoinstituution ja kaikkien tieteenalojen yhteisestä eettisestä ja moraalisesta perustehtävästä.

”Tämän tehtävän ytimessä on visio tieteen perimmäisestä ykseydestä ja sen maailmanlaajuisesta vastuusta – osin myös sen itsensä tuottamien – ongelmien ratkaisuissa”, todetaan raportissa.

Työryhmä aikoo toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana uuden yliopistolain ja sitä edeltäneiden muutosten kriittisen uudelleen arvioinnin. Aikomuksen on tutkia myös hypoteesia, jonka mukaan uuden julkisjohtamisen opit eivät ole tehostaneet julkista sektoria vaan ainoastaan uusintaneet omaa taajenevaa hallintojohtajien joukkoaan.

”Vapaan yliopiston peruspilareihin kuuluu demokraattisuus, omaehtoinen itsehallinnollisuus ja vakaa julkinen rahoitusjärjestelmä, joka ei puutu tieteen tai opetuksen sisältöön”, raportissa kerrotaan.

Vapaan ja kriittisen yliopiston puolesta -työryhmän raportti

Adressi