Oikeustieteilijöiden ainejärjestö Judican puheenjohtaja Tiina Räsänen arvioi, että opiskelijalla ei välttämättä ole varaa kieltäytyä edes palkattomasta harjoittelusta. Lakimiesliiton kyselytutkimuksen mukaan palkattoman työn teettäminen oikeustieteen opiskelijoilla on yleinen ilmiö. Oikeustieteellisen väki Joensuussa tunnistaa tilanteen.
Palkatonta työtä teetetään etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella sellaisilla paikkakunnilla, joilla oikeustieteitä opiskellaan. Lakimiesliiton opiskelija-asiamies Ira Hietasen mukaan palkatonta työtä teettävät tyypillisesti pienemmät asianajo- ja lakiasiaintoimistot ja kutsuvat työntekoa harjoitteluksi.
”Varo jos puhut tästä liittoon tai muualle, niin voi nuoren työelämä päättyä hyvin lyhyeen”, kertoo eräs vastaaja saaneensa kuulla.
Työnantajat ovat perustelleet palkattomuutta esimerkiksi sillä, että palkaton työ toimisi ponnahduslautana palkalliseen työhön. Lisäksi palkattomuutta perusteltiin sillä, että työnantaja haluaa tutustua työntekijään ensin. Myös työhön perehdyttämisessä ilmeni kyselyn perusteella vakavia puutteita.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Judican puheenjohtaja Tiina Räsänen arvioi, että varmasti jokainen oikeustieteen opiskelija on törmännyt siihen, että joko hänelle tai hänen opiskelutoverilleen on tarjottu palkatonta harjoittelua.
”Työnantajat käyttävät hyväkseen opiskelijoiden halua hankkia oman alan työkokemusta”, hän toteaa.
Oikeustieteen laitoksen johtaja Tapio Määttä tuomitsee palkattoman työn teettämisen ja toivoo, että asian saama julkisuus saa työnantajat parantamaan tapansa.
Yliopisto voi hänen mukaansa osaltaan vaikuttaa tilanteeseen kouluttamalla tulevista juristeista sellaisia, jotka eivät toimi epäeettisesti.
”Lisäksi lakimiesetiikan koulutus auttaa opiskelijoita tiedostamaan, jos he joutuvat epäeettisesti kohdelluksi”, hän sanoo.
Määttä arvioi, että ainakin Itä-Suomessa juristien työllisyystilanne on hyvä. Työttömien juristien määrä on hänen mukaansa laskussa. Räsänen ei maalaa työllisyystilanteesta yhtä ruusuista kuvaa.
”Vastavalmistuneiden työttömyysprosentti on tällä hetkellä alhaisempi kuin muilla, mutta kuitenkin se on noussut viime aikoina. Valmistumisen jälkeinen työllistyminen on myös vaikeutunut.”
Opiskeluaikana hankittu työkokemus on Räsäsen mukaan erittäin tärkeää ja sen vuoksi opiskelijalla ei välttämättä ole varaa kieltäytyä edes palkattomasta työstä.
”Kilpailu harjoittelupaikoista on äärimmäisen tiukkaa, joten harva varmasti pystyy kieltäytymään tarjotusta harjoittelusta, vaikka se olisikin palkaton.”
Lakimiesliiton kyselyyn vastasi 93 henkilöä ja heistä 53 prosenttia kertoo, että hänelle on tarjottu tai hän on tehnyt palkatonta työtä. 77 prosenttia tietää opiskelijan, joka tekee tai jolle on tarjottu palkatonta työtä.
”Jos opiskelija joutuu tilanteeseen, jossa hänelle tarjotaan palkatonta työtä, kehottaisin häntä ottamaan yhteyttä Lakimiesliittoon”, Hietanen kehottaa.
Palkattoman työn teettäminen opiskelijoilla on laajempi kuin vain oikeustieteilijöitä koskeva ilmiö. Itä-Suomen yliopisto kannustaa työnantajia maksamaan palkkaa harjoittelijoille. Se ei myönnä harjoittelutukea sellaiseen harjoitteluun, josta työnantaja ei maksa palkkaa eikä harjoitteluun, jonka palkkaus jää alle KELA:n vuosittain vahvistaman minimin. Tänä vuonna työssäoloehdon täyttää 1 173 euron kuukausipalkka.