Tiedon siirtyessä kirjahyllyistä verkkoon keskustelunaiheeksi on noussut sen saavutettavuus. Open access -julkaiseminen tavoittelee sitä, että kaikilla olisi pääsy tiedon äärelle. Akateemisen rehtorin johtama työryhmä tekee kesäkuun loppuun mennessä esityksen UEF:ssa tehtävän tutkimuksen avoimuudesta. – Pasi Huttunen
Tutkimuksen avoimuus on puhuttanut Itä-Suomen yliopistossa kevään aikana. Toisaalta tutkimuksen avoimuus on olennainen seikka tieteellisen tiedon leviämisen kannalta, mutta yliopiston kannalta se on myös kustannuskysymys. Yliopisto onkin nimennyt Open UEF –työryhmän, joka tekee kesäkuun loppuun mennessä esityksen yliopiston toimista avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi.
”Avoimuus lisää tutkimuksen näkyvyyttä, mikä on sekä tutkijan että yliopiston etu. Nyt jo opiskelijatkin voivat edistää avoimuutta julkaisemalla opinnäytetyönsä verkossa”, yliopiston akateeminen rehtori Jaakko Puhakka toteaa.
Perinteisten tilausmaksullisten tiedelehtien rinnalle on tullut open access -lehtiä, joissa julkaistut aineistot ovat kenen tahansa luettavissa. Toinen tapa lisätä tutkimuksen avoimuutta on kaupallisessa lehdessä julkaistun aineiston rinnakkaisjulkaisu esimerkiksi tieteenalan tai yliopiston avoimessa julkaisutietokannassa.
Itä-Suomen yliopiston tutkijat julkaisivat viime vuonna noin 2300 tieteellistä artikkelia. Niistä 900 on ilmoitettu julkaistuiksi open access -lehdissä, 200 rinnakkaisjulkaisuina ja loput vain tilausmaksullisissa lehdissä.
”Noin puolet näyttäisi siis olevan avoimesti käytettävissä, jos ne vain on kirjattu oikein”, yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti toteaa.
Tiedejulkaisujen hinnat ovat jo nyt pakottaneet kirjaston karsimaan aineistoaan. Suurten tieteellisten julkaisijoiden markkina-asema on sellainen, että ne voivat käytännössä sanella hintansa ja ne nousevatkin pahimmillaan lähes kymmenen prosenttia vuodessa.
”Kirjastolla menee e-aineistoihin noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, eli 80 prosenttia aineistobudjetistamme”, kertoi kirjaston palvelupäällikkö Jukka Kananen Uljaalle helmikuussa (Uljas 2/2015).
Saarti painottaa, että avoimen julkaisemisen lähtökohtana ei voi kuitenkaan olla etsiä säästöjä yliopistolle.
”Tavoite on tuoda tutkimus maksutta kaikkien ulottuville. Monessa kehittyvässä maassa se, ettei ole varaa ostaa tieteellisiä julkaisuja, on todellinen este tutkimuksen teolle”, Saarti sanoo.
Osa tutkimuksen rahoittajistakin on alkanut edellyttää tulosten ja aineistojen avointa julkaisemista. Tutkijat voivat silloin budjetoida avoimeen julkaisemiseen liittyviä kuluja hankkeisiin. Avoimuuden asialla ovat esimerkiksi Suomen Akatemia sekä EU:n puiteohjelma Horisontti 2020.
Open UEF -työryhmän puheenjohtajana toimii Puhakka ja muut jäsenet ovat Saarti, dekaani Harri Siiskonen, professorit Veli-Matti Kosma, Ilpo Helén, Juha Töyräs ja Risto Turunen, tutkimuspalvelujohtaja Jaana Backman, tietohallintojohtaja Juha Eskelinen ja tutkimuksen kehittämispäällikkö Anu Liikanen.