Tuleeko ainejärjestöille omat häirintäyhdyshenkilöt?

Teksti ja kuvat: Helena Byman
Ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt vähentäisivät Antti Saarelaisen mukaan asiatonta käyttäytymistä.

Häirintää esiintyy erilaisissa yhteisöissä ja kaikenikäisten kesken. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti ottaa vuoden 2018 toimintasuunnitelmaansa mukaan mahdollisten häirintäyhdyshenkilöiden nimittämisen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

”Hallitus selvittää nyt seuraavassa kokouksessa edustajiston kanssa, kuinka voisimme kouluttaa ainejärjestöille omat häirintäyhdyshenkilöt. Selvitettävänä on muun muassa mistä saamme henkilöille laadukkaan koulutuksen ja miten rahoitamme sen”, kertoo ISYYn hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö.

Ajatuksen ainejärjestöjen omista häirintäyhdyshenkilöistä edustajistolle toi esille Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto. Tällöin Vihreän Vasemmiston puheenjohtajana toimi Antti Saarelainen. Hänen mukaansa ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt olisivat konkreettinen keino ja viesti häirinnän sekä muun asiattoman käyttäytymisen vähentämiseksi.

”Esimerkiksi #metoo-kampanja on Suomeen rantautuessaan tuonut vihdoin näkyväksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla olevan häirinnän. Ylioppilaskunnassa on tehty pitkään töitä erilaista häirintää ja kiusaamista vastaan. Nythän ylioppilaskunnalla on omat häirintäyhdyshenkilöt, mutta tieto heistä saattaa olla riviopiskelijalla kaukana”, Saarelainen sanoo.

Tarkoituksena on kouluttaa häirintäyhdyshenkilöt vastaamaan monenlaisista ongelmatilanteista. Tällaiseen toimintaan on kuitenkin vaikea löytää hyvää ja kattavaa koulutusta, sillä tarjontaa ei ole paljon.

”Häirintä käsitteenä on todella laaja. Sitä voi olla kiusaamisesta painostamiseen tai esimerkiksi väkivallasta seksuaaliseen häirintään”, Sikiö sanoo.

Itä-Suomen yliopiston opintopsykologi Katri Ruth kertoo, että häirintä, kiusaaminen ja syrjintä ovat epäasiallista kohtelua, josta pitää keskustella jämäkästi ja avoimesti.
”Yksilölle epäasiallisen kohtelun seuraukset voivat olla voimakkaita. Epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllinen asia, sillä häirinnän ja kiusaamisen ytimessä on vallankäyttö”, Ruth toteaa.

Jotkut häirintätapaukset ovat suoraviivaisia, mutta monissa tapauksissa tilanne ei ole yksiselitteinen. Se, mikä tulkitaan häirinnäksi voi olla kokijasta kiinni.

”Erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa on erilaiset säännöt. Ystävien kesken käytetyt lempinimet voivat vaikuttaa ulkopuolisten silmissä pahimmillaan häirinnältä”, Sikiö pohtii.

Häirintäyhdyshenkilön on tarkoitus olla apuna selvittämässä mahdollisia ristiriitatilanteita. ISYYllä on tällä hetkellä kaksi häirintäyhdyshenkilöä ja heidän tehtävänsä on ajaa kaikkien etua. Ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt toimisivat apuna oman jäsenensä edustajina.

”Häirintäyhdyshenkilöiden tärkein rooli olisi olla läsnä ainejärjestöissä ja taata mahdollisimman matala kynnys epäasiallista käytöstä kohdanneille. Tarkoituksena on, että ainejärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt ovat tukena ja auttavat tarvittaessa ihmisiä eteenpäin juttelemaan ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöille tai muille tahoille”, Saarelainen kertoo.

Häirintätapauksia voitaisiin myös ennaltaehkäistä.
”Tapauksia voidaan välttää muuttamalla opiskelijakulttuuria sekä häirintäyhdyshenkilöiden avulla, että ottamalla tasa-arvokysymykset kaikessa huomioon.”

Hyvän yhteistyöilmapiirin ja toisten mielipiteitä kunnioittavan keskustelun edistäminen on Ruthin mielestä tärkeintä kiusaamisen, häirinnän ja kaikenlaisen muunkin epäasiallisuuden ennaltaehkäisyssä. Ruth kertoo, että Itä-Suomen yliopisto on käynnistänyt hankkeen opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi.

”Häirintään, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen puuttuminen edellyttää yleensä useiden tahojen yhteistyötä. Syksyllä 2017 nimetyn hyvinvointiryhmän tehtävänä on selkeyttää toimintatapoja ja tiivistää yhteistyötä opiskelijoille tärkeiden verkostojen välillä”, Ruth sanoo.

Juuso Sikiön mukaan tärkeintä olisi muistaa, kuinka toisia ihmisiä tulee kohdella. Ennaltaehkäisyä edesauttavat myös muun muassa monipuoliset ja alkoholittomat tapahtumat. Myös ainejärjestöjen tulisi olla helposti saavutettavia.

”Paljon on työtä tehty, mutta todella paljon on vielä tehtävissä. Tärkeintä on, että asiat tuodaan esille ja näkyville.”

Toimittajalta: Hiljaisuus aiheen ympärillä huolestuttaa

Häirintäyhdyshenkilöistä käsittelevään juttuun oli vaikea löytää haastateltavia. Pohdin, eivätkö ihmiset halua antaa tällaiselle aiheelle kasvojaan, koska aihe on niin vaikea. Mielestäni nimenomaan vaikeiden asioiden esilletuominen olisi ensisijaisen tärkeää, jotta hyvä yhteishenki eri yhteisöjen välillä säilyisi.

Hiljaisuus aiheen ympärillä on huolestuttavaa. Toivoisin, että avoin keskustelu häirintätapausten yleisyydestä madaltaisi häirintää kokeneiden kynnystä hakea apua omaan tilanteeseensa.