KUOPIO – Superfood-villitys on käynyt kuumana jo jonkin aikaa. Runsaasti ravinteita sisältävien ruoka-aineiden valikoiminen lautaselle on ehtinyt saada jo lähes uskonnollisia piirteitä. Nyt superruoat saavat myös tieteellistä tukea Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta ravitsemustieteen väitöskirjasta.
Maria Lankisen tutkimus osoittaa, että ruisleivän, rasvaisen kalan ja mustikoiden nauttiminen saa aikaan merkittäviä ja terveyden kannalta edullisia muutoksia veren rasvoissa.
”Suomeenkin on viime aikoina rantautunut niin sanottu superruokavillitys. Superruokana pidetään yleensä ulkomailta tuotuja hyvin eksoottisia ravinteikkaita ruokia, kuten goji-marjoja tai spirulina-levää. Runsaasti ravinteita sisältäviä ruokia löytyy kuitenkin paljon lähempääkin: suomalaisista metsistä, pelloilta ja järvistä. Lienee siis turhaa mennä merta edemmäs kalaan, Lankinen kuittaa.
Tutkimuksessa sovellettiin moderneja metabolomiikan tutkimusmenetelmiä, joilla kyetään tarkastelemaan saman aikaisesti yli 350 erilaisen rasvamolekyylin pitoisuuksia veressä. Lankinen huomasi, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tulehdukseen ja tyypin 2 diabetekseen liittyvien rasvojen pitoisuuksiin.
Tutkimuksessa henkilöt, joilla oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin söivät ruisleipää, rasvaista kalaa sekä mustikoita 8-12 viikon ajan. Verrokkihenkilöt välttivät näitä ruokia.
Havaittiin, että korkean insuliinivasteen aiheuttavat viljatuotteet, kuten vaalea vehnäleipä lisäsivät tulehdukseen liittyviä rasvoja. Runsas rasvaisen kalan käyttö vähensi useita tulehdukseen liittyviä ja sokeriaineenvaihduntaa heikentäviä rasvoja.
Terveystieteiden maisteri Maria Lankisen väitöskirja Metabolomics in Dietary Interventions: Special Emphasis on the Effects of Grain Products and Fish on Lipidomic Profile tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on dosentti Kirsi Pietiläinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lihavuustutkimusyksiköstä ja kustoksena dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirja on tehty yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Maria Lankinen on syntynyt vuonna 1982 Kälviällä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2001 Kälviän lukiosta. Hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 2006.