Puhdasta ja särmätöntä radiosoittoa
Aloitan arvostelun syvällä huokauksella, olisihan se pitänyt tietää, että kun levyn mukana tullut kirje kertoo poikien pyhiinvaelluksesta ja siitä miten paljon he puhuvat tytöistä, on levyn sisältö sitten Jotain Aivan Muuta. On kerrassaan toivotonta yrittää muuttaa tätä suhdetta, en vain yksinkertaisesti pidä levystä.
Sillä on hetkiä jotka saavat minut nostamaan kulmakarvojani toiveekkaasti: hei nyt tulee kohta josta pidän, mutta sitten se menikin jo. Tästä lähtökohdasta tyydyn analysoimaan levyä tyynen levyarvioitsijan viileydellä.
Yhtye koostuu selvästi mukavista ja hyvän näköisistä pojista, jotka tykkäävät pitää hauskaa tyttöjen kanssa. He osaavat tehdä kohtuullisen koukkuisia ja rytmikkäitä melodiota, joista on sitten studiossa puristettu kaikki särmä ja mielenkiintoisuus ulos ja jäljelle on jäänyt puhdasta radiosoittoa.
Jos koet olevasi nuori nainen joka hulluttelee tiskiharja kädessä tv:n saippuamainoksessa, tykkäät NRJ:n ja Voicen kaltaisten tahojen musiikkivalinnoista tai satut säännöllisesti hengailemaan Streamsin jätkien kanssa leirinuotiolla, tämä levy on sinulle.
Arvio: 1/500 Santiago de Compostellan kilometriä