Loistava kakkoslevy
Doorsin varsin arvostetusta diskografiasta kakkostäyspitkää, vuoden 1967 lokakuussa ilmestynyttä Strange Daysiä voi musiikillisesti pitää yhtyeen mielikuvituksellisimpana levynä. Albumin hittejä olivat erinomaiset People Are Strange ja Love Me Two Times. Erityisesti Doorsin psykedeelisimmän tuotannon osalta Strange Days sisältää useita yhtyeen repertuaarissa klassikoiksi kohotettuja kappaleita.
Sellaisiksi lukeutuvat ainakin Ray Manzarekin erinomaista urkutyöskentelyä ja John Densmoren kekseliäitä komppeja yhdistävä nimikappale sekä Doors-kaanoniin suurteoksiin lukeutuva päätösraita When the Music’s Over. Robbie Kriegerin mainion kitarasoolon kruunaama Moonlight Drive on eräs varhaisimpia Doors-biisejä, mutta laadukkuudestaan huolimatta se sai julkaisunsa vasta Strange Daysillä.
You’re Lost Little Girl, Unhappy Girl sekä I Can’t See Your Face in My Mind ovat tummasävyisiä ja tyylitajuisesti maalailevia esityksiä. Niiden vastapainoksi My Eyes Have Seen You tarjoaa sekaan raakoja rockelementtejä. Puolitoistaminuuttinen Horse Latitudes yhdistää Jim Morrisonin runonlausuntaan kiehtovan äänikollaasin.
Strange Days nousi kolmanneksi yhtyeen kotimaassa myyden kuitenkin Doorsin levyistä huonoimmin. Tähän ei voinut olla vaikuttamatta se, että erinomaisuudestaan huolimatta pitkäsoitto ei sisältänyt yhtään todella suurta hittiä. Strange Daysin singlekappaleista menestyneempi, eli People Are Strange sijoittui nimittäin listoilla ainoastaan kahdenneksitoista.
Monelle Strange Days on Doorsin tärkein levy ja eräs parhaista vuonna 1967 julkaistuista rockalbumeista.
Ray Manzarek 12.2.1939- 20.5.2013