Pienet asiat voivat tuottaa harmia, mutta parempi niin päin, kuin että jotain suurempaa olisi mennyt pieleen. Näin kertoo Savonlinnan kampussiirrosta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä.

”Vasta käyttö osoittaa, joudummeko jotakin hienosäätämään. Tällä hetkellä opettajankoulutuksentiloista puuttuu muutamia huonekaluja ja remonttimiehiä näkyy vielä luokkahuoneissa. Ei tämä muutos sormia napauttamalla toteutunut”, toteaa Savonlinnan kampussiirrosta vastannut filosofisen tiedekunnan johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen Itä-Suomen yliopistosta.

Itä-Suomen yliopisto on remontoinut viime vuodesta lähtien Joensuun kampuksen tiloja Savonlinnan kampussiirron vuoksi. Remontti on edennyt Korhosen mukaan siihen pisteeseen, että luokanopettajakoulutus voi alkaa syksyllä kampuksen uudistetuissa tiloissa. Savonlinnasta siirtyivät Joensuuhun tänä syksynä luokanopettaja-, lastentarhanopettaja-, sekä kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset.

ISYYn hallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä kertoo, että kampusmuutto aiheuttaa jonkin verran haasteita erityisesti opiskelija-asumisessa. Savonlinnassa opiskelleet asuivat usein yksiöissä ja moni heistä muuttaa Joensuussa soluasuntoon.

“Soluasuminen saattaa vaatia opiskelijalta aluksi opettelua. Osa opiskelijoista ei halunnut muuttaa soluun, ja he jonottavat tällä hetkellä uusiin yksiöihin. Savonlinnalaiset olivat tietoisia siitä, ettei opiskelija-asuntotilanne Joensuussa ole paras mahdollinen”, kertoo Räihä, joka on ollut kampussiirrossa mukana siitä lähtien, kun yliopisto päätti vuonna 2016 keskittää Savonlinnan opettajankoulutuksen Joensuuhun.

Osa on saanut myös asunnon yksityisiltä markkinoilta, kuten toisen vuoden käsityönopettajaopiskelija Anu Nurmenniemi, joka on muuttanut Savonlinnasta Joensuuhun elokuun alussa. Hän vuokrasi kolmen kaverinsa kanssa omakotitalon Noljakasta.

“Laitoimme asunnonhakuilmoituksia lehteen ja nettiin. Eräs yliopiston lehtori huomasi lehti-ilmoituksemme ja tarjosi meille omakotitaloa vuokralle”, kertoo Nurmenniemi.
Hän kertoo odottavansa innolla syyslukukauden alkamista, vaikka tuutorina toimiminen ja sivuaineopinnot pitävät syksyn kiireisenä.

Nurmenniemeä mietityttää kuinka hän oppii tuntemaan kampuksen tilat, ja miten opiskelijaruokaloiden tilat riittävät. Ravintoloiden kapasiteetti tulee olemaan haaste myös Heikki Räihän mukaan, koska kampuksella on nyt ennätysmäärä opiskelijoita.

Ruokajonojen lyhentämiseksi yliopisto on järjestänyt Joensuun normaalikoululle Länsikadulle kelatuetun opiskelijaruokailun. Opiskelijan on mahdollista käydä lounastamassa satapaikkaisessa ruokalassa sen jälkeen, kun koululaiset ovat ruokailleet.

“Normaalikoulun ravintola toimii pika-apuna Taitola ja Educa-rakennuksissa opiskelevien päivittäiseen ruokailuun siihen asti, kunnes uusi opiskelijaravintola valmistuu ensi kesänä Joensuun Ellin kerrostaloon Opiskelijankadulle”, toteaa johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen.

Itä-Suomen yliopisto otti muuttoprosessiin mallia Hämeenlinnan opettajankoulutuksen siirrosta. Hämeenlinnan opettajankoulutus siirtyi Tampereelle vuonna 2012. Ylioppilaskunnan hallituksessa työskentelevä Heikki Räihä kävi viime vuoden keväällä Tampereen yliopistossa tutustumassa sen muuttoprosessiin.

“Tampereen yliopiston työntekijät kertoivat, mikä heillä oli muutossa toiminut ja mikä ei. Itä-Suomen yliopisto otti nämä huomioon Savonlinnan kampussiirrossa. Hämeenlinnan opettajankoulutuksen siirrosta vastasi yksi yliopiston työntekijä. Itä-Suomen yliopistolla oli kolme työntekijää, jotka vastasivat muutosta yhdessä.”

Huhti- ja toukokuun aikana yliopisto pakkasi tavaroitaan Savonlinnassa. Tarpeettomia tavaroita, esimerkiksi kangaspuita, yliopisto myi opiskelijoille tai lahjoitti niitä eteenpäin. Toukokuun alussa Itä-Suomen yliopisto palkkasi kesätyöntekijöiksi kymmenen savonlinnalaista opiskelijaa pakkaamaan tavaroita ja tekemään muuttotyötä.

“Muuttotyössä oli mukana opiskelijoita jokaiselta Savonlinnassa toimineelta opettajankoulutuksen alalta. Heillä oli parhaiten tietämystä siitä, miten esimerkiksi teknisen käsityön laitteet toimivat tai mitkä tavarat kuuluvat varhaiskasvatuksen draamatarvikkeisiin”, tarkentaa Räihä.

Ensimmäisenä yliopisto siirsi tavaransa Savonlinnan normaalikoulusta Joensuun Sirkkalan tiloihin juhannuksen jälkeen. Normaalikoulu sijaitsee Sirkkalassa siihen asti, kunnes uusi koulu valmistuu Rantakylään ensi vuoden alussa.

“Tämä tarkoittaa, että osalla opiskelijoista harjoittelupaikka vaihtuu kesken lukuvuotta uusiin tiloihin. Uusi normaalikoulu sijaitsee Rantakylässä useiden kilometrien päässä”, toteaa Räihä.

Itä-Suomen yliopisto on Räihän mukaan auttanut opiskelijoita muuttoa koskevissa kysymyksissä alusta lähtien:

“Olen positiivisesti yllättänyt yhteistyöstä yliopiston kanssa. Yliopiston vastuuhenkilöt tapasivat keväästä lähtien esimerkiksi savonlinnalaisten kerhojen sekä ainejärjestöjen edustajia, ja ottivat huomioon millaista apua ne tarvitsevat toimintansa siirtämiseen Joensuuhun.”

Esteetöntä kotitalodenopiskelua

Opettajankoulutuksen tilat sijaitsevat Joensuun kampuksella Taitolassa, Educassa, sekä Naturassa.

“Uudistimme tiloja ja ajanmukaistimme kalustoa. Taitolaan rakensimme reilun 200 neliön lisäosan Kuopiontien varteen käsityönopetusta varten”, kertoo johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen Itä-Suomen yliopistosta.

Taitolassa sijaitsevat nyt kahdessa kerroksessa käsityönopetuksen tilat sekä pehmeille että koville materiaaleille. Educassa on yleisten opetustilojen lisäksi kuvataiteen-, musiikin- ja lastentarhanopetuksen tilat. Naturaan yliopisto remontoi kotitaloudenopetustilat, jossa on estettömyys huomioiden myös työpiste, jossa on korkeussäädettävät hellat ja siirrettäviä kaappeja.

“Savonlinnassa kotitaloussiipeen pääseminen pyörätuolilla olisi vaatinut mekaaniset rampit portaiden kohdalle. Joensuun kampuksella on mahdollista kulkea hissillä eri kerroksiin ja tilat ovat laajemmat”, kertoo Heikki Räihä ISYYn hallituksesta.