Kuopiolainen The Country Dark julkaisi kolmannen levynsä. Shokeraavat sanoitukset ovat sekä itsetarkoitus että määränpäätä palveleva valinta. Miten vain, mutta poliisimurhia, moottoriöljyn juominen ja sekoilulla flirttailua tehdään täysillä.
”Erityisesti kriitikoilla tuntuu olevan kova tarve määritellä meidät johonkin genreen. Meistä ei ole ehkä kellekään selvä, mihin lokeroon menisimme. Rokkenrollia me soitetaan.”
The Country Dark on yhtye, jonka määrittely on vähintään haastavaa. Tyylilajiksi on arvottu milloin voodoobillya tai garage rockia, milloin murhakantria tai trash rock ’n’ rollia. Kuopiolaista outolintua voisi genremäärittelyjen sijaan kuvata ennemminkin adjektiiveilla: vinksahtanut, räväkkä, epäkorrekti, traditionaalinen. Bändi itse pyrkii välttämään turhaa analyyttisuutta musiikkinsa suhteen ja määrittelemään persoonaansa itsensä kautta eikä muihin projekteihin verraten.
”On tiettyjä roots-musiikin juttuja, mitkä kuuluvat biiseissämme. Kirjoitusprosessissa voi kuitenkin tapahtua aivan mitä vaan, ja pidämmekin musiikin tekoa jonkunlaisena tutkimusmatkailuna. Puritaanisuus on vankila”, solisti Mika Sonninen ja kitaristi Henri Keinänen muotoilevat.
Helmikuussa julkaistu kolmas, Hypnic Jerk –nimeä kantava albumi on saanut lämpimän vastaanoton kriitikoiden keskuudessa. Aiemmasta tuotannosta poiketen levy painottuu äkkiväärän kantripoljennon sijaan enemmän kieron rokkihäröilyn puolelle. Kantrivivahteet ovat vahvasti mukana tästä huolimatta. Lyyrinen puoli on pysynyt entisellään kattaen arkisia aiheita aina poliisimurhista moottoriöljyn juomiseen ja nekrofilialla flirttailuun. Sonnisen riimivihko tihkuu seksiä, eritteitä ja ruutia.
”Paljon on kyselty lyriikoista, että minkä takia kirjoitan tällaista. Kappaleiden ideat ovat tavallaan kaukaa haettuja, mutta silti niin läheisiä ja läsnä. Joitakin tarinoita olen ottanut suoraan iltapäivälehdistä tai Alibista. Rajut tarinat kiinnostaa, ja onhan esimerkiksi metallissakin rajuja sanoituksia”, solisti selventää.
”Viime levyämme kommentoitiin lyriikkojen puolesta vain ’seksilevyksi’, vaikka Dead Man’s Handjobilta löytyy monenlaisia tarinoita. Uuden levymme kappale Two Dicks In One Hole on tarkoituksella hieman harhaanjohtava”, Sonninen naureskelee.
The Country Darkin luonteeseen kuuluu tietynlainen pahaenteisyys ja nyrjähtäneisyys. Sonnisen mukaan tällaista vaikutelmaa haetaan musiikin ja lyriikan välisellä vahvalla kontrastilla. Shokeeraavat sanoitukset yhdistettynä reippaaseen, jopa hilpeään kantrirokkailuun. Paikoin itsetarkoituksellinenkin mässäily palvelee lopulta selkeää tavoitetta.
Tätä nykyä kaikki bändin jäsenet asuvat Kuopiossa, minkä ansiosta bänditoiminta on lähtenyt kulkemaan paremmalla tahdilla. Keikkalavoille pyritään nousemaan niin paljon kuin mahdollista. Tämän lisäksi suunnitteilla on uuden levyn kirjoittamista.
”Emme tiedä vielä tarkkaan, mihin suuntaan The Country Dark jatkaa. Ehkä vielä oudompaan ja vinksahtaneempaan”, Keinänen pohtii.
Albumien lajityypillinen raa’an ja hiomattoman kuuloinen äänimaailma loihditaan kasaan varsin vaivattomasti. Studiolle tai ulkopuolisille tuottajille ei ole tarvetta. Hypnic Jerk äänitettiin treenikämpällä jamisession hengessä. Bändin nykyinen, muun muassa Rubikista tuttu rumpali Sampsa Väätäinen hoitaa itse äänityksen, miksauksen ja masteroinnin. Tämä tuo Mika Sonnisen mukaan tietynlaista vapautta musiikin tekoon.
”Pystymme tekemään omaa juttuamme jatkossa aivan huoletta. Sampsa on erittäin taitava ja vaatimaton kaveri ja Humu Records on hyvä levy-yhtiö meille.”
Bändi aloittaa uuden levynsä promoamisen ensi lauantaina Olutravintola Pannuhuoneen Humu-Klubi –tapahtumassa yhdessä tamperelaisen XES:in kanssa.
”Keikkaa katsomaan tervetulleita kaikenlainen porukka kolmipäisistä mutanteista Mattiin ja Maijaan!”
Humu-Klubi #31 – The Country Dark ja XES 3. maaliskuuta kello 22.00 Pannuhuoneella.