Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry pitää opintotuen uudistukseksi suunnitelteltua kokonaisuutta tehokkaana keinona pidentää työuria ja ohjata opiskelijoita täysipäiväiseen opiskeluun. SYL luovutti torstaina ministeri Stefan Wallinille muistion täydentävät osat, joissa tarkennetaan korkeakouluopiskelijoiden edistymisen seurannan kehittämistä sekä arvioidaan asumislisän kehittämistarpeita. Lisäksi työryhmä otti kantaa toisen asteen opintotuen kehittämiseen.
Kokonaisesitys sisältää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen. Aikaisemmissa joulukuun esityksissä olivat muun muassa opintotuen jakaminen kandidaatti- ja maisterivaiheen tukeen, opintopisterajojen kiristäminen sekä toisaalta opintotuen sitominen elinkustannusindeksiin ja huoltajakorotus.
Torstaina julkaistuun esitykseen sisältyy useita tarkennuksia, tiukennuksia ja yhdenmukaistuksia opintojen edistymisen seurantaan.
”Voi kiistattomasti todeta, että nämä toimet vauhdittavat opiskelijoiden valmistumista, ja siten vastaavat erinomaisesti hallituksen tavoitteeseen pidentää työuria”, toteaa SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala.
”Valtiovarainministeriön kritiikki siitä, että opintotukea ei oltaisi uudistamassa riittävästi, on vailla pohjaa. Päinvastoin yliopistot joutuvat nyt tekemään hartiavoimin työtä, jotta uuden tukimallin mukainen kaksiportainen opiskelu on todellisuudessa mahdollista. Välietapin saavuttaminen helpottaa huomattavasti orientoitumista maisteriopintoihin”, Parpala jatkaa.
SYL korostaa, että kyseessä on kokonaisratkaisu.
”Olemme valmiita myös muistioissa esitettyihin tiukennuksiin, mikäli samalla opintotukea parannetaan paremmin täysipäiväisen opiskelun mahdollistavaksi”, painottaa Parpala.
Opiskelijan näkökulmasta uudistuksen tärkein kohta on indeksiin sitominen.
”Kaikki muut vähimmäistoimeentuloa turvaavat etuudet on päätetty sitoa indeksiin ensi vuoden maaliskuusta lähtien. Kun taantuma loppuu, kustannukset lähtevät jälleen nopeampaan nousuun – opintotuen reaaliarvo on turvattava ennen käännettä”, muistuttaa Parpala.
Työryhmä pohti jo aiemmin myös opintotuen uudistamista etupainoiseksi, jossa opintojen aluksi opintoraha olisi suurempi ja lopuksi tuki olisi pääosin lainaa. SYL muistuttaa työryhmän tavoin, että yksi tämän ns. kokoomuksen mallin suurimmista ongelmista on lisäkustannusten ohella se, että opintorahan pienentyessä opintojen alun jälkeen myös tuen kannustavuus heikkenee merkittävästi. Opiskelijan kannalta esim. puolittunut opintoraha tuskin on riittävä kannuste nopeaan opiskeluun maisterivaiheessa.
”Kun tavoite on pidentää työuria, esitetynlainen nykymallin uudistaminen on huomattavasti tehokkaampi ratkaisu. Hallituksella on hyvä tilaisuus toteuttaa esityksen kaltaiset toimenpiteet lähes kustannusneutraalisti”, sanoo Parpala.
Korkeakouluopiskelijoiden asumislisästä
SYL:ssa huolta herättää muistiossa arvioitu mahdollisuus opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Huomattavasti tiukemman tulovalvonnan ja toisaalta puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan vuoksi suuri osa korkeakouluopiskelijoista menettäisi asumisen tuen tai sen taso heikkenisi.
”Nykytilanteeseen verrattuna jatkossa jopa yli 90 000 opiskelijaa saisi nykyistä heikompaa tukea tai menettäisi tuen kokonaan. Täysipäiväinen opiskelu olisi merkittävästi nykyistä hankalampaa ja työssäkäynti entistä useammalle välttämättömyys. Työurien pidentämisen näkökulmasta on tärkeää, että opiskelijoiden asumislisä säilyy kiinteänä osana opintotukea, eikä lähdetä tietoisesti heikentämään opintotuen asemaa ja kannustavuutta”, korostaa Parpala.