Kuinka sudesta tehdään taloudellisesti kannattava palveluntuottaja, joka tyydyttää kaikkia osapuolia? Tähän kysymykseen etsii väitöstutkimuksessaan vastausta Suvi Borgström.
Susikannan kasvu 1990-luvulla nosti esiin ihmisten ristiriitaisen suhtautumisen suteen ja sen suojeluu. Ajoittain ristiriidat ovat yltyneet konflikteiksi ja yhtenä suurimmista kärsijöistä ovat todennäköisesti olleet sudet, joita on löydetty salakaadettuna sieltä täältä. Toisena kärsivänä osapuolena ovat olleet susien ahdistamat metsästyskoirat. Suojelulainsäädännön jättämä tulkinnanvara esimerkiksi sellaisissa muotoiluissa kuin ”suotuisa suojelun taso” ovat vielä kärjistäneet konfliktia.
Borgström peräänkuuluttaa vuorovaikutteisempia, kannustavampia ja joustavampia ohjauskeinoja suden suojeluun.
”Voimassa olevalla sääntelyllä ei ole saavutettu sen tavoitetta, suden suotuisaa suojelun tasoa ja sääntelyn yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden voidaankin katsoa olevan koeteltuna. Erityisen haasteellista on suden suojelun yhteiskunnallis-kulttuurisen hyväksyttävyyden saavuttaminen, sillä susikysymys kytkeytyy ennen kaikkea maaseutumaiseen elämäntapaan, metsästyskulttuuriin sekä maaseudun elinolojen edellytyksiin”, hän toteaa.
Borgström arvioi, että ekosysteemipalveluihin nojautuvat ohjauskeinot voisivat lisätä suden suojelun hyväksyttävyyttä. Ekosysteemipalvelun käsite viittaa hyötyihin, joita elävä luonto tuottaa ihmisille. Käytännössä pyritään tunnistamaan ekosysteemien toiminnoissa uudenlaisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia, joista kulttuuriset ja sosiaaliset mahdollisuudet kiteytyvät lopulta paljolti taloudellisiksi mahdollisuuksiksi.
”Vaikka yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy useimmiten susien aiheuttamiin ongelmiin, osallistuu susi sekä suorien että epäsuorien ekosysteemipalveluiden tuottamiseen. Suoria hyötyjä, joita ihmiset voivat suden läsnäolosta saada, ovat muun muassa kulttuuripalvelut, kuten suurpetoturismi ja luontokuvaus. Epäsuoria hyötyjä sudet tuottavat puolestaan osallistumalla ekosysteemien toimintoihin säätelemällä muun muassa saaliseläinten kantoja. Lisäksi osana luonnon monimuotoisuutta sudet toimivat ekosysteemien vakauttajina ja sitä kautta osallistuvat välillisesti muidenkin ekosysteemipalveluiden tuottamiseen”, Borgström katsoo.
Hallintotieteiden maisteri Suvi Borgströmin ympäristöoikeuden alan väitöskirja ”Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? Ekologis-juridinen näkökulma suden suojelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen.” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Anne Kumpula Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.
Suvi Borgström on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan Lauritsalan lukiosta vuonna 2003. Hän on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2007.