Suomen kieli sisältää lukuisia ilmaisuja, joissa sekä naisesta tai miehestä puhuttaessa käytetään maskuliinista termiä. Asiasta alettiin käydä hiljattain laajaa keskustelua, kun Aamulehti ilmoitti pääkirjoituksessaan 16.9. luopuvansa sukupuolisidonnaisista ammatti- ja luottamustehtävänimikkeistä ja ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit nimikkeet.
Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Jaana Vuori muistuttaa, että aihe ei ole tutkimuksellisesti uusi.
”Oli ilahduttavaa lukea tuo pääkirjoitus. Olen tietysti sukupuolentutkimuksen opettajana ja tutkijana miettinyt ja seurannut tapaa, jolla sukupuolesta puhutaan, koko urani”, kertoo Vuori.
Vuori kirjoitti vuonna 2002 ilmestyneessä artikkelissaan Sukupuolen kirjoittaminen, että jako naisiin ja miehiin on kulttuurisesti vahva asia, minkä vuoksi on vaikea kuvitella puhetapaa, jossa sitä ei tehtäisi lainkaan. Artikkeli on pyörinyt Vuoren mielessä nyt Aamulehden ulostulon jälkeen.
”Olen kerta toisensa jälkeen ihmetellyt, miten sinnikkäitä tietyt puhetavat ovat ja miten juttujen näkökulma rakentuu usein, vähintäänkin julkilausumattomasti, miehiseksi.”
Tiettyjen puhetapojen sinnikkyyttä tunnutaan tosin pitävän myös itsestäänselvyyksinä, joita ei olisi syytä muuttaa. Tämän saattoi huomata muun muassa Ylen toimittajan Sanna Ukkolan tavasta kutsua Aamulehden linjausta kirjarovioksi. Ulkoministeri Timo Soini puolestaan kutsui linjausta aprillipilaksi. Aamulehden entisen päätoimittajan Jouko Jokisen mielestä tällaiset kannanotot tuntuvat ”hölmöiltä”.
Myös muutamat sanomalehdet ovat ottaneet kantaa Aamulehden linjaukseen. Sanomalehti Karjalainen kertoi jopa erikseen, ettei se aio ottaa mallia Aamulehden linjauksesta. Jokisella ei ole toiveita sen suhteen, seuraisivatko muut mediat Aamulehden mallia.
”Se on jokaisen median oma asia”, Jokinen sanoo.
Keskustelussa on noussut usein esiin, miten hankalaa on korvata maskuliiniset nimitykset sukupuolineutraaleilla. Jaana Vuorella on omat epäilyksensä, miksi Aamulehti otti linjauksensa juuri nyt käyttöön.
”Eduskunnan puhemiehen, Maria Lohelan, kohdalla alkoi tuntua varmaan koomiselta kerta toisensa jälkeen nimittää nuorehkoa naista puhemieheksi, siitä huolimatta että naispuolinen puhemies on ollut eduskunnassa aiemminkin. Tähän ilmaukseen kiteytyy ehkä enemmän historiallista latausta kuin lehtimieheen, toimittajaan tai urheilumieheen. Tai edes esimieheen, jonka nyt kuitenkin arkisesti voi ilmaista pomona. Vahva instituutio, vahva mielleyhtymä mieheen”, Vuori pohtii.
Jouko Jokisen mielestä Aamulehden linjaus voisi jossain vaiheessa näyttää esimerkkiä myös muille.
”Uskon, että Aamulehti voisi toimia tällaisessa asiassa suunnannäyttäjänä. Tasa-arvotyö on tärkeää.”
Myös Vuori on asiassa samoilla linjoilla, joskin huomauttaa, että selkeästi maskuliiniset ammatti- ja luottamustehtävänimikkeet eivät ole ainut ongelma.
”Näyttää siltä, että Aamulehti voi toimia suunnäyttäjänä ja onnistua. Mutta paljon muuta on vielä, johon kannattaisi havahtua.”
Vuori kirjoitti 2002 ilmestyneessä artikkelissaan seuraavaa:
”Toisinaan sukupuolineutraali ilmaisu kätkee tekstin miehisen maailmankuvan – ja puhe ihmisistä osoittautuukin lähiluvussa puheeksi miehistä.”
Nyt, vuonna 2017, Aamulehden päätös ottaa käyttöön sukupuolineutraalit termit on yksi edistyksen askel, mutta Vuoren mielestä se ei kuitenkaan riitä kulkemaan koko ongelman läpi.
”Älkää nyt, hyvät hyssykät, jääkö näihin ammattinimikkeisiin, termeihin ja ilmiselvästi sukupuolittuneisiin ilmauksiin. Kyllä kieli ja sen sukupuolittuminen on paljon monipuolisempi asia”, Vuori toteaa.