Sukupolvien välinen kuilu ympäristöpaneelissa

JOENSUU – Jos Jokelassa keskustelleiden ehdokkaiden kanssa tarpeeksi samanhenkisiä menee valtuustoon, ei Joensuuhun tule toriparkkia ja kaupungin tonttivuokrissa aletaan hinnoittelulla kannustamaan ekologiseen rakentamiseen. Jokelan rakennuskin säilyisi. Lisäksi Joensuusta tulee pyöräilyn edistämisen edelläkävijä.
Puoluerajat ja –ohjelmat murentuivat Joensuun ympäristöfoorumin ympäristöaiheisessa Kestävä kunta –vaalipaneelissa, jossa paikalla olleet nuoret ehdokkaat löysivät hämmentävän harmonisen sävelen ympäristöasioissa. Paneelin perusteella ero näyttää olevan enemmän sukupolvien kuin poliittisten ryhmittymien välillä. Useilta ehdokkailta kuultiin tokaisu: ”puolueeni ei välttämättä ole tätä mieltä, mutta”. Muttaa seurasi tiedostavia ympäristökannanottoja.

Puolueista Keskusta joutui hankalaan valoon, sillä panelistiksi saapui ehdokas Mari Kalliomäki, joka aloitti pahoittelemalla myöhästymistään ja ilmoittamalla, ettei tavoittele valtuustopaikkaa. Hän myös rikkoi nuorempien ehdokkaiden vaivalla kasaamaa konsensusta puolustamalla esimerkiksi turpeennostoa ja käyttöä. Lisäksi Kalliomäki sivuutti kysymyksen toriparkista, kun muut ehdokkaat kiirehtivät perustelemaan sen tarpeettomuutta. Toriparkille ei paneelissa nähty tarvetta ainakaan ennen kuin on saatu kunnollinen selvitys pysäköintipaikkojen käyttöasteista. Selvityksiä kaivattaisiin myös julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen järjestämisestä.

Paneeliin oli varattu aikaa puolitoista tuntia ja ehkä tiukasta aikataulusta johtuen kovin syvälle konkretiaan ei päästy. Paljon aikaa hukattiin kummalliseen keskusteluun automarketeista, josta alkujaankin tuntui vallitsevan yksimielisyys. Ehdokkaat linjasivat elinkeinovapauden puolesta, vaikka eivät automarketteja haluaisi silti rakennettavan.
”Jos joku yrittäjä haluaa rakentaa sellaisen, en asetu poikkiteloin, mutta puolesta en äänestä”, Sosiaalidemokraattien Eveliina Reponen kiteytti keskustelun ajatussisällön.
Kokoomuksen Marianne Kuusjärvi puolusti automarketteja niiden työllistävällä vaikutuksella. Väittelyn aineksia leijui ilmassa, kun Vasemmistoliiton Anni Järvinen toi esiin pienten ja keskisuurien yrittäjien aseman, jota automarketit uhkaavat. Ainekset jäivät leijumaan ilmaan.
Myös keskustelussa turpeen käytöstä ja uraanikaivoksista oli aineksia kovaankin keskusteluun, mutta sitä ei syntynyt. Uraanikaivoksen Joensuuhun tai Pohjois-Karjalaan ottaisivat panelistijoukosta Kalliomäki ja Kristillisdemokraattien Kristian Vepsäläinen. Turpeen käytöstä kaukolämmöntuotannossa luopuisivat saman tien Reponen ja Vihreiden Vera Kauppinen. Myös Järvinen luopuisi. Vepsäläinen haluaa ensin löytää uskottavan korvaajan turpeelle ja Kuusjärvi ja Perussuomalaisten Satu Kristersson luopuisivat pitkällä tähtäimellä. Kalliomäki ei nähnyt mahdollisuuksia turpeen korvaamiseen.

Suuria näkemyseroja ei paneelissa saatu edes Kauppisen ja Kristerssonin välille. Vihreiden osalta aloitteen otti lopulta käsiinsä yleisössä istunut kuntavaaliehdokas Jussi Airaksinen, jonka kysymyspatteristo vei keskustelua yleisen maalailun puolelta konkreettisempiin kysymyksiin. Airaksisen kysymys ympäristöpoliittisesta ohjauksesta innosti Kristerssonin ehdottamaan alempia tonttivuokria ekologisesti rakentaville.
Taloudellisen porkkanan käyttämistä kepin sijaan kannatti erityisesti Vepsäläinen. Muilla näytti olevan enemmän valmiutta suorempiin määräyksiin. Varovaisemman kannatuksen Kristersson sai ajatukselleen Järviseltä, joka painotti, että niin tehtäisiin vain uusien tonttien kohdalla.
Paneelin jälkitunnelmoinnin yhteydessä useampi panelisteista myönsi, että ei välttämättä edustanut puolueensa linjaa kovin tarkasti. Kaupungista tuntuu puuttuvan myös ajantasaista tietoa, jonka varaan ympäristöpolitiikkaa voisi tehdä.