Steriili draama miehestä, josta tuli nainen

Tanskalainen tyttö on menestysohjaaja Tom Hooperin (mm. Kuninkaan puhe, Les Misérables) tositapahtumiin pohjautuva elokuva. Käsikirjoitus on laadittu David Ebershoffin romaanin pohjalta. Keskiössä on fiktiivinen taiteilijapariskunta Einar ja Gerda Wegener 1920-luvun Kööpenhaminassa. Avioparin elämä muuttuu, kun Gerda pyytää miestään toimimaan muotokuvamallina naisen vaatteissa. Tämä aiheuttaa Einarille identiteettikriisin, sillä hän alkaakin tuntea olevansa enemmän nainen, kuin mies, ja alkaa esiintyä naisena nimeltä Lili Elbe. Tosielämässä Einar Wegener oli ensimmäisiä ihmisiä, joille suoritettiin sukupuolenkorjausleikkaus. Keskiössä on dilemma siitä, voiko rakastaa jotakuta, vaikka tietääkin hänen muuttuvan toiseksi.
Näin lähellä Oscar-gaalan ajankohtaa on vaikeaa olla katsomatta Tanskalaista tyttöä palkintosilmälasien läpi tai olla vertaamatta Eddie Redmaynen roolisuoritusta viime vuoden parhaaseen miespäärooliin Stephen Hawkingina James Marshin elokuvassa Kaiken teoria. Nyt vain vuoden etäisyys näiden kahden roolin välillä on jopa rasite elokuvaa katsoessa, sillä rooleissa on paljon samaa ja Redmaynen näyttelijäntekniikka vie väistämättä ajatukset Hawkingin rooliin.

Eddie Redmayne loistaa roolissa, jossa hänelle tapahtuu hallitsematon muutos oman kehonsa sisältä: roolissa, jossa henkilöhahmon ulkokuori ei vastaa sisäpuolta. Alicia Vikander ei jää kakkoseksi näyttelijäntyöllään ja kaahaa ajoittain jopa Redmaynen suorituksen ohi. Gerda joutuu taipumaan ulkoisten olosuhteiden pakosta ja syistä, joita hän ei itsekään ymmärrä.
Tanskalainen tyttö on tyylipuhdas Oscar-elokuva. Se on jumalaisen kaunis, tyylikkäästi kuvattu, moitteettomasti näytelty, uskottavasti käsikirjoitettu sekä koskettava ja ajankohtainen tarinansa ansiosta. Sitä joutaa myös kritisoida, sillä ei ole epäilystäkään etteikö se olisi onnistunut teos. Kun kokonaiskesto on kaksi tuntia, jää harmittamaan, ettei draama kanna koko elokuvan ajan ja loppuratkaisu tapahtuu kiireisen tuntuisesti. Elokuvan alkupuoli toimii juonen rakentamisineen ja hienovaraisina johdatuksineen.

Tanskalaisen tytön viehätys perustuu siihen, miten ja miksi Einar muuttuu Liliksi, tai pikemminkin, miten hänestä tulee vihdoin oma itsensä. Se on syy, miksi tämä tarina on kertomisen arvoinen, ei välttämättä se, millaiseksi avioparin rakkaus muuttuu. Tarinan keskivaiheilla juoni puuroutuu, kun tästä päälinjasta lipsutaan. On vaikeaa löytää sukupuolenvaihdoksen rinnalle linjaa, joka tuntuisi yhtä relevantilta. Nyt tekaistu sivujuoni ja säihkyvät premissit ovat helppo ulospääsy silloin, kun psyykkisen ja kehollisen muutoksen kuvaaminen tuntuisi liian epämiellyttävältä. Rinnalle tarjotaan sopivan heteronormatiivinen Hollywood-kolmiodraama, kauniita maisemia ja pukuloistoa. Katsojan pitäisi tuntea emotionaalisesti yhteys Lilin kamppailussa, mutta tämä jää valitettavasti paitsioon.
Tarina kahden puolison rakkauden muuttumisesta syväksi luottamukseksi on koskettava, mutta Tanskalaisen tytön painopiste pitäisi olla sen kiinnostavimmassa elementissä. Tällaisenaan se on turvallinen äidin kanssa katsottava Hollywood-draama.