Paul Rodgers edustaa brittiläisten rocksolistien ehdotonta eliittiä ollen samassa kastissa Robert Plantin, Steve Marriottin ja Rod Stewartin kanssa. Tuore kokoelmalevy pureutuu Rodgersin 70-luvun tuotantoon 15 poiminnan verran. Ikävä kyllä kokoelma painottuu vähemmän onnistuneesti, eli brittiläisen bluesrockin aatelisiin lukeutuvalta Free-yhtyeeltä mukaan on kelpuutettu vaivaiset 7 kappaletta ja menestyneeltä, mutta lähtökohdiltaan selkeästi kaupallisemmalta Bad Companylta 8 esitystä.
Free-biiseistä rankalta debyytiltä Tons of Sobs ainoana poimintana on The Hunter, joka erinomaisuudestaan huolimatta on levyn ainoa cover. Mestarillinen kakkosalbumi, jolta hyviä biisejä totisesti olisi löytynyt (I’ll Be Creepin’, Songs of Yesterday ja Morning Sad Mourning vain ehdottomuudet mainitakseni) sivuutetaan täysin. Fire and Waterilta mukana on tietenkin singlehitti Allright Now ja mestarillinen nimikkobiisi, mutta Mr Big olisi pitänyt kelpuuttaa joukkoon.
Seesteiseltä Highway-albumilta on tehty kelpo valinta, eli koskettava slovarikaunokki Be My Friend. Myös singlehitti My Brother Jake puolustanee paikkaansa. Free at Lastilta mukana on Andy Fraserin mainiosti jumputtavan bassokuvion kruunaama Little Bit of Love ja Heartbreakerilta tietty kaikkien aikojen rockkappaleisiin lukeutuva majesteetillinen Wishing Well. Bad Companyn osalta paino on luontevasti ensialbumeilla. Can’t Get Enough, Rock Steady ja Seagull ovat ehdottomia, mutta kakkoskiekko Straight Shooterin kipakka avausraita Good Loving Gone Bad olisi kuulunut ehdottomasti mukaan.
Hieman uudemmat Run with the Pack ja etenkin Rock N’ Roll Fantasy ovat rajatapauksia, varsinkin, kun puhutteleva nimikkobiisi Bad Company esikoislevyltä jää puuttumaan. Free ja Bad Companyn varhaistuotanto edustavat liki pitäen upeinta brittirockia koskaan, joten jos tällainen hätäisesti kasattu kokoelma antaa kimmokkeen tutustua kyseisiin yhtyeisiin tarkemmin, puolustaa kokoelma paikkaansa.