Taistelu kampuksen säilyttämiseksi on koonnut savonlinnalaiset yhteiseen rintamaan. ”Äärimmäinen keino on, että maan hallitus muuttaa yliopistolakia siten, että siellä mainitaan Savonlinnan yliopisto. Me olemme sen tänne kehittäneet, joten sitä ei täältä anneta viedä pois”, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine totesi painokkaasti. Yleisö taputti railakkaasti.
Kaupunginjohtajan palopuheessa oli tujakka annos kiukkua, eikä hän ollut yksin. Kiukku Savonlinnan kampuksen lakkauttamispäätöstä kohtaan oli saanut arviolta 5500 ihmistä liikkeelle ”Meidän OKL” –mielenosoitukseen maanantaina 9.5. klo 13. Jos oletettaisiin, että kaikki osallistujat olisivat olleet savonlinnalaisia, olisi mielenosoitukseen osallistunut yli 15 prosenttia kaupunkilaisista. Kansalaisten sitoutumista asiaan kiitteli pääministerin edustajana paikalle saapunut valtiosihteeri Paula Lehtomäki.
”Leikkauspolitiikkaan ja säästöihin sitoutuneessa Suomessa on aiheellista kysyä”, kuten eräässä eduskuntaryhmän edustajan puheessa esitettiin, ”kuinka Suomella voi olla varaa Savonlinnan kampuksen alasajoon, kun sen on arvioitu maksavan yli 130 miljoonaa euroa veronmaksajille?”
Pääministeri Juha Sipilä on tilannut Pellervon taloustutkimukselta selvityksen kampusratkaisun kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Sen tuloksia odotetaan julkisuuteen ensi viikolla. Konkretiaa vaatinut kaupunginjohtaja ei tyytynyt lupaukseen selvityksestä vaan ehdotti Lehtomäelle, että hallitus siirtää tarvittaessa tulossopimusneuvotteluja, jotta selvitys ehtii valmistumaan ennen lopullista päätöstä opiskelupaikkojen suhteen. Lehtomäki vastasi, että neuvotteluihin vaikuttavia tuloksia on saatavilla nopeasti.
Politiikan konkareiden lisäksi puheenvuoron saivat Savonlinnan seudun yrittäjät, järjestöt ja yksittäiset kansalaiset. Vetoomuksen hallitukselle pääsi esittämään myös Savonlinnan normaalikoulun oppilas, joka totesi ykskantaan, että Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätös on väärä. ”Harjoituskoulun tilat ovat kunnossa ja välituntitilat turvalliset”, hän sanoi.
Paikalla olijat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että UEF:n hallituksen päätös on yksiselitteisesti väärä. Eläköitynyt Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen professori avasi paikallisten mietteitä näin: ”Savonlinnassa ajatellaan, että päätös on seurausta siitä, että Joensuu ei ole onnistunut kehittymään ja vastaamaan koulutuksen tarpeisiin. Vaikea uskoa, että opettajankoulutus pystyy edistymään tällä tavalla Itä-Suomessa.”
Ajatukset kansalaisaktiivisuuden voimasta vaihtelivat pessimismin ja lujan uskon välillä. Yhtäällä mietittiin, että päätökset on jo tehty, mutta toisaalla uskottiin, että mielenosoituksilla ja muulla kansalaisaktiivisuudella on mahdollista tukea ja syventää resurssipulasta kärsivien päättäjien työtä. Lehtomäen sanojen mukaan kansalaisaktiivisuus on merkki sitoumuksesta asialle.
”Sillä on jo ollut merkitystä siten, että OKL:stä on tullut valtakunnallinen asia.”
Mielenosoittaminen koettiin yleisesti positiiviseksi asiaksi, vaikkakin jututtamani lastentarhaopettajat eivät kokeneet olevansa edustavia mielenosoittajia. Parasta maanantain mielenosoituksessa oli paikallaolleiden opettajien mukaan se, että asia yhdisti ihmisiä yli ikä- ja puoluerajojen. Mielenosoitusten merkityksen arvioitiin kasvavan tulevaisuudessa.
”Uskon ja ajattelen, että tulevaisuudessa mielenosoitukset ovat entistä tärkeämpiä. Erityisesti se, että tullaan somesta kaduille, kohdataan ihmisiä ja ollaan läsnä. Suomalaiset ovat sen suhteen hirmu harkitsevia. Pitää olla oikeasti iso asia ennenkuin lähtevät liikkeelle”, summasi eläkkeellä oleva professori.
Hanna Kososen (kesk.) mukaan Savonlinnan kampus katosi Itä-Suomen yliopiston powerpointti-show:ssa olevalta kartalta viime kesäkuussa. Nähtäväksi jää saadaanko se kansalaisvoimin kartalle takaisin. Mielenilmaus päättyi Timo Rautiaisen akustiseen tulkintaan Joukon ja Kostin kappaleesta ”Muisto vain jää”. Lauluvalinta kuvaa haikeasti Savonlinnan kampuksen alasajoa: ”kun päättyy tää, muisto vain jää”.