Savonlinnan kampusratkaisu on periaatteessa tehty, mutta tilanne on sotkuinen. Maan hallitusta on vaadittu puuttumaan yliopiston hallituksen päätökseen lakkauttaa kampus, mutta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, että hallituksella ei ole keinoja muuttaa yliopiston päätöstä. Kysymys siitä, voiko maan hallitus puuttua yliopiston päätökseen jakaa mielipiteitä oikeusoppineiden keskuudessa. Oikeustieteen tohtori, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan kampusratkaisu on selvästi yliopiston autonomian piirissä.
”Yliopiston toimipaikkaa, toimialuetta ja toimintapaikkakuntia koskeva päätösvalta kuuluu yliopiston hallinnollisen ja organisatorisen autonomian piiriin. Niitä ei voida määritellä valtioneuvoston tai ministeriön hallinnollisella määräyksellä tai vastaavalla ohjauksella. Rahoituksen ehdoksi ei voida asettaa, että se toimii tai ei toimi jollain alueella tai paikkakunnalla”, hän toteaa lausunnossaan.
Oikeustieteen tohtori, professori Kaarlo Tuori puolestaan on päinvastaisella linjalla. Hänen mukaansa toimintayksiköiden sijaintipaikkakunnasta päättäminen ei kuulu autonomian piiriin.
”Yliopistojen ja niiden toimintayksiköiden alueellinen sijainti on sellainen aluepoliittisesti mutta myös valtakunnallisesti merkityksellinen tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa”, hän kirjoittaa omassa lausunnossaan.
Autonomiakysymyksen lisäksi Pellervon taloustutkimuksen selvitys kampusratkaisun talousvaikutuksista ei kriitikoiden mielestä ole riittävä. Noin viikossa tuotettu selvitys toteaa, että kampuksen toimintojen siirtämisen vaikutukset alueen työllisyyteen jäävät vähäiseksi. Verotulot pienenevät selvityksen mukaan jonkin verran kun ihmisiä muuttaa pois, mutta esimerkiksi opiskelijat eivät juurikaan maksa kunnallisveroja. Mahdollinen poismuutto pienentäisi Savonlinnan valtionosuuksia. Selvityksen mukaan esimerkiksi 600 ihmisen poismuutto vähentäisi valtionosuuksia noin 1,25 miljoonaa euroa, eli noin 1,7 prosenttia kaupungin saamista valtionosuuksista. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:lle isku olisi murskaava myös Pellervon selvityksen mukaan. Opettajaksi opiskelevien poistuminen pudottaisi käyttöasteen noin 50 prosenttiin. Se tarkoittaisi selvityksen mukaan noin miljoonan euron verran tappiollista tulosta asuntoyhtiölle. Jos yhtiö ajautuisi konkurssiin, kaupungille tulisi noin 7 miljoonan ja valtiolle noin 9 miljoonan tappiot.
SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan Pellervon selvitys on liian suppea.
”Selvitys vaikuttaa erittäin tarkoitushakuisesti tehdyltä, jopa mittatilaustyöltä. Ikään kuin selvityksen ainoana tarkoituksena olisi ollut alusta lähtien vain todistaa, että lakkautuksen aluetaloudelliset vaikutukset olisivat vähäisiä”, hän sanoo.
Taavitsaisen mukaan selvitys ei huomioi palveluiden, kaupungin työpaikkojen ja yleisen vetovoiman heikkenemisen aiheuttamien verotulojen ja valtionosuuksien menetysten vaikutusta.
Entisestään tilannetta sekoittivat Sipilän antamat virheelliset tiedot SDP:n välikysymykseen annetussa vastauksessa eduskunnassa. Filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppulan mukaan pääministerillä menivät sekaisin Savonlinnan ja koko opettajankoulutuksen asiat. Sipilän mukaan Savonlinnan kampus ei ole tarpeeksi vetovoimainen, mutta yliopisto on puhunut opettajankoulutuksen vetovoimasta. Filppula myös huomauttaa, että opintonsa keskeyttäneiden määrästä ei puhuttu mitään hallitukselle luovutetussa muistiossa. Sipilä kuitenkin nosti keskeytykset esiin juuri Savonlinnan ongelmana. Keskeyttämisasteissa ei kampusten välillä ole juuri eroa ja Savonlinnan kampus on ollut opettajankoulutuksessa vetovoimaisempi kuin Joensuun kampus.
Päätös kiertänee vielä hallinto-oikeuden kautta. Savonlinnalainen Heikki Härkönen on valittanut hallinto-oikeuteen ja haluaa arvioitavan, oliko Itä-Suomen yliopistolla oikeat perustelut kampuksen lakkauttamispäätökselle. Härkösen mukaan päätöksen taustalla oli paljon virheellistä tietoa. Lisäksi savonlinnalainen Minna Kapanen on valittanut hallinto-oikeuteen siitä, että kampuksen lakkauttamisen valmistelussa ei ole kuultu normaalikoululaisten vanhempia.
Tekeillä ovat myös Savonlinnan kaupungin pyytämä selvitys siitä, rikkoiko yliopisto kampuksen lakkautuspäätöksellä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuosille 2013-2016 tehtyä tulossopimusta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta puolestaan selvittää, mihin yliopisto on käyttänyt kahden miljoonan euron vuotuisen erityisrahoituksen, joka myönnettiin Savonlinnan kampuksen toiminnan turvaamiseksi.