Ampumaharrastus on Joensuun seudulla vaikeaa, sillä ampumaradat ovat vähissä. Bies arvelee, että esimerkiksi hänen putiikistaan löytyvä ammuntasimulaattori voi helpottaa tilannetta hiukan. Osapuilleen neljän vuoden välein joku muistaa, että Rauno Bies toi Los Angelesista kotiin olympiapronssia vuonna 1984. Hän on toistaiseksi viimeinen suomalainen, joka on voittanut olympiamitalin pistooliammunnassa. Tulos oli 591 ja seura Joensuun ampujat.
”Kyllähän sen muistaa selvästi. Uran huippuhetki. Varsinaisessa kisassa ei oikein hermo pitänyt, mutta kun muutkin ampuivat huonosti, niin tuli tilaisuus koettaa uudestaan”, hän muistelee.
Bies kertoo päätyneensä ampumaurheilun pariin sattumalta.
”Menin ilmakiväärillä ampumaan ja kokeilin ilmapistoolia. Muiden mielestä osuin tosi hyvin ja siitä se innostus sitten lähti. Isäpuolen työpaikalla oli puulaakikilpailu, johon saivat osallistua lapsetkin ja siitä se lähti.”
Hän kertoo jääneensä kaipaamaan juuri kilpailuja lopetettuaan aktiiviuransa vuonna 1988.
”Onhan se niin taitolaji ja siinä joutuu kilpailemaan aina itsensä kanssa. Ampumista pitää harjoitella paljon, jotta sen oppii, mutta sinänsä se on kuitenkin yksinkertaista puuhaa, joten lopulta se on sataprosenttisesti kiinni hermoista”, hän pohtii.
Vuonna 1988 hän jäi Soulin olympialaisista nipin napin rannalle. Lisäksi alkoi tulla lapsia ja hän oli tuore yrittäjä. Aika ei vain riittänyt harjoitteluun.
”Pienellä harjoittelulla ei onnistu. Kyllä se melkein sen 30 000 laakia vuodessa on ammuttava.”
Ampumaurheilun tulevaisuudesta Joensuun seudulla Bies on huolissaan. Harjoittelupaikkoja ei Joensuussa juurikaan ole kun useita ampumaratoja on poistunut viime vuosina käytöstä. Myöskään aselupakäytännöt eivät helpota lajin pariin tuloa. Jotta oman pistoolin saa hankituksi, on viranomaiselle osoitettava, että on harrastanut ammuntaa aktiivisesti kaksi vuotta ja kun paikkoja harrastamiseen ei ole, on tämä vaikeaa. Samalla talousvaikeuksissa kituvien kuntien on helppo todeta, että ampumaradoille ei ole tarvetta kun harrastajiakaan ei ole.
”Yleisesti taso on Suomessa romahtanut. Tällä menolla meillä loppuu ampujat Joensuussa”
Riosta Bies kertoo seuranneensa mielenkiinnolla melkein kaikki ammunnat. Tätä nykyä ampumalajit ovat muuttuneet hänen mukaansa kiinnostavammiksi myös sellaisille, jotka eivät ole lajiin vihkiytyneet.
”Lajina olympiapistooli on ihan sama, mutta se on muuttunut vaikeammaksi. Ennen kahvat olivat paremmin tuettuja, eikä rekyyliä ollut. Myös panokset olivat sellaisia, että oli helpompi ampua nopeasti.”
Tätä nykyä Rauno Bies toimii Joensuussa Kuntokeitaan ja Fittarin yrittäjänä.