Rehtori: Usein profiloituminen ymmärretään väärin

Teksti: Anton Rinta-Jouppi
Kuvat: Jarkko Kumpulainen
Sivistysyliopisto ja profiloituminen eivät lyö toisiaan korville millään tavoin. Tutkimuksen laadukkuus heijastuu myös koulutukseen, rehtori sanoo.

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen reilun vuoden mittaisella rehtorikaudellaan yliopistoa on profiloitu ja brändätty isolla kädellä. Viime vuoden alussa julkaistu uusi ilme vuodelle 2020 oli mainostoimisto Nitro ID:n käsialaa ja se julkaistiin rinnan vahvan brändi-kampanjan kanssa. Ytimekkäät mainoslauseet State of the Smart, University of Smart Science ja muun muassa UEF – In the Middle of Knowhere ovat löytäneet sekä ihailijansa että inhoajansa.
Vaikka yliopiston profiloiminen on yksinkertaisia brändäys-lauseita monimutkaisempaa, on profiloituminen rehtorin mielestä myös brändäämistä.
”Sitä se on parhaimillaan”, Mönkkönen toteaa.
“Profiloituessa yliopisto keskittyy tutkimuksessaan tietyille alueille ja löytää vahvuutensa myös kansainvälisessä kilpailussa. Brändäämisen avulla voimme puolestaan kertoa missä Itä-Suomen yliopisto on hyvä. Kun meille tulee nuori opiskelemaan, hän tietää yliopistomme vahvuudet ja mitä erityisosaamista tai valmiuksia koulutuksella on tarjota”, Mönkkönen tarkentaa.

Mönkköstä harmittaa, että profiloituminen käsitetään usein väärin.
“Ilmeisesti käsitteen hahmottaminen on vaikeaa. Ajatellaan usein vanhatapaisesti, että profiloituminen on resurssien panostamista yksittäiselle alalle, vaikkapa lääketieteeseen, mutta sitä se ei ole.”
Mönkkösen mukaan monitieteisyys on tutkimuksessa avainasemassa.
“Nykypäivänä ongelmat ovat entistä monimutkaisempia ja kompleksisempia.
Ratkaisu ei silloin voi olla yksinkertaistettu. Ajatellaan vaikka ilmastonmuutosta. Se on iso, monimutkainen ongelma ja sitä ei yhdellä teknisellä ratkaisulla tai uudella energiamuodolla hoideta. Ihmisten käytöksen muutos on avainasemassa, ja siksi vahva ihmis- ja yhteiskuntatieteiden osaaminen on osa ratkaisua”
Toisaalta Mönkkönen myöntää, että resurssit ovat rajallisia.
“Tottakai on ymmärrettävä, että näinkään iso yliopisto kuin Itä-Suomen yliopisto ei voi olla paras jokaisella tutkimusalueella. On keskityttävä aloihin, joilla tehdään huippututkimusta ja jotka ovat kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti.”
Tarkoittaako tämä sitä, että sivistysyliopisto saa väistyä ydinaloihin panostamisen tieltä?
“Sivistysyliopisto ja profiloituminen eivät lyö toisiaan korville millään tavoin. Tutkimuksen laadukkuus heijastuu myös koulutukseen. Voimme esimerkiksi tarjota maisteriopintoja, jotka perustuvat ydinosaamiseen. Samalla se lisää monien alojen houkuttelevuutta.”
Mönkkönen pitää myös vastakkainasettelua soveltavan ja perustutkimuksen välillä turhana.
“Moni niin kutsuttu perustutkimus on tuottanut myös sovellutuksia. Tarkkaa rajaa perus- ja soveltavan tutkimuksen välille on turha yrittää vetää. Oleellista on vain se, että tutkimus on korkealaatuista.”

Hallituksen leikkausten takia rahoitus yliopistoille on pienentynyt. Profiloitumista ja erottautumista tehdään nyt siis entistä pienemmällä rahalla.
“Lähtökohtaisesti rahan väheneminen haittaa kaikkea kehittymistä. Toisaalta ei se meidän profiloitumista suoraan haittaa. Oleellisempaa ovat yliopiston omat päätökset siitä, miten rahaa käytetään. Eli käytännössä jatkossa rahaa pitää ohjata strategian mukaisille tutkimusprofiileille“, vastaa Mönkkönen.
Perusrahoituksen leikkaamista ja toisaalta rahan ohjaamista kärkihankkeisiin, ei Mönkkönen pidä puuttumisena yliopiston autonomiaan.
“En näe siinä suoranaista uhkaa autonomialle. Yliopistot saavat tällä hetkellä itse päättää profiloitumisalueensa ja niin sen pitää ollakin. Rahoitusta ei kuitenkaan pitäisi muuttaa enää enempää tähän suuntaan.”
Yliopiston hallitus päätti ajaa Savonlinnan kampuksen alas ja keskittää opettajankoulutuksen Joensuuhun. Päätöstä ei kuitenkaan Mönkkösen mukaan tehty säästäminen edellä.
“Tähtäämme tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen. Tällä päätöksellä pyrimme säilyttämään kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Olemme vakuuttuneita siitä, että opetuksen keskittäminen yhdelle kampukselle, osaksi suurempaa tiedeyhteisöä, on paras ratkaisu. Toki tähän liittyy myös taloudellisia näkökulmia, mutta ne eivät olleet ykkössyy.“

Monitieteellisyys on profiloitumisesta ja kärkihankkeista huolimatta Mönkkösen mielestä kuitenkin Itä-Suomen yliopiston kilpailuvaltti.
“Se on ilman muuta kilpailuvaltti. Monitieteisyyttä noudattaen näitä tutkimusprofiileja rakennetaan.”
Neljä globaalia haastetta, johon Itä-Suomen yliopisto pyrkii etsimään ratkaisua ovat käytännössä UEF:in profiloitumisalueet. Mönkkönen painottaa, että näihin tutkimusalueisiin tullaan jatkossa keskittymään ja myös niissä kehittymään.
“Tämä strategia meillä on ainakin vuoteen 2020 asti ja sitä ei vaihdeta ihan viiden vuoden välein muutoinkaan.”

UEF: 4 globaalia haastetta

1. Ikääntyminen, elintavat ja terveys.
2. Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa.
3. Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat.
4. Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys.