Kolmastoista kerta toden sanoi. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Himoksella juhlittiin hiphopin ja helteen hurmoksessa. Uljas soluttautui Pipefesteille ja raportoi sen tunnelmasta kuvin ja sanoin.
HIMOS Pipefest oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa junioreilta kielletty festivaali. Täysi-ikäiset ovat olleet aiempinakin vuosina Pipefestin merkittävin kävijäryhmä ja asiakaspalautteessa suurin osa heistä oli toivonut festareille kahdeksantoista vuoden ikärajaa.
”Tänä vuonna voidaankin soittaa kaikkea tuhmaa”, uhkasi Teflon Brothers välispiikissään.
Muuten lapsettomuus ei festivaaleilla kuulunut. Poliisia ei tosin näkynyt enää tällä kertaa juoksemassa hiki koppalakissa selvittellen nuorten dokailua ja rellestystä.
Festarit käynnistyvät jo torstaina, jolloin Uljaalla ei vielä ollut edustusta karkeloissa. Eräs festarikävijä kiteytti kuitenkin torstain musiikillisen annin seuraavasti:
”Raappana ja Sound Explosion oli ihan vitun jepa. Juju oli hyvä alkupala mutta Juno oli kyllä pettymys.”
Perjantai: Kohmeloisesta alusta hurmokseen
Torstain touhut olivat tainneet venähtää monella pitkiksi, sillä Stepan & Aren, Jontte Valosaaren ja Kemmurun keikoilla havaittiin vain kourallinen ihmisiä. Varsinkin Kemmurussa olisi ollut huikeasti potentiaalia.
Puoli kuudelta esiintynyt Jukka Poika oli päivän ensimmäinen yleisömagneetti. Pirun hyvin se poika kyllä vetikin. Yleisö vaipui reggaehurmokseen välittömästi, kun JP kajautti heti alkuun ilmoille kovimmat hittinsä Kylmästä lämpimään, Mielihyvää ja Siideripissis. Vaikka ässät lyötiin tiskiin heti, Rousun ja yleisön välinen magneettinen vuorovaikutus säilyi loppuun asti. Naisilta Jukka Poika nappasi viimeisetkin irtopisteet keinuttelemalla lantiotaan niin houkuttelevasti, että Uljaan toimittajakin ajatteli hetken sinisiä ajatuksia. Tiukasti groovaava Sound Explosion Band säestys täydensi kesäisen nautinnon.
Jukka Pojan jälkeen teltassa räpäyttivät Solonen ja Kosola ja heidän jälkeensä päälavalle kapusi Ruudolf ystävänsä Karri Koiran kanssa. Räpin kaksinkertainen suomenmestari Ruudolf ei unohtanut muistuttaa mestaruudestaan Himoksellakaan. Voittoja juhliva Leijonakuningas-laulu aukaisi yleisön lauluhanat vuolaaksi virraksi. Huhujen mukaan Uljaan toimittajalla suu ei välttämättä avautunut, mutta silmäkulma kimmelsi kyllä yleisön uskomattoman fiiliksen takia.
Ruudolf repi paitansa, vesipyssyjen kanssa lavalla heiluneet Musta Barbaari ja Prinssi Yusuf pääsivät myös mikin varteen ja Karri Koira pyysi lähtemään kanssaan tanssimaan uuteen paikkaan. Keikka oli varsin timanttinen ja ehdottomasti perjantain kovin veto.
Timi Lexikonin touhuja toisella korvalla kuunnellessa eräällekin savolaistoimittajalle juolahti mieleen, miten tiukka setti olisi ollut kokonaan savon kielellä räpättynä. Huasteleppa levveemmin –hittiin aikoinaan ihastuneille tiedoksi: ihan helsingiksi se Leksikooni normaalisti huastelloop.
Elastinen vetäisi Timo Pieni Huijauksen avustuksella ihan kelposhown. Kyllähän bileitä, naisia ja fisua käsittelevät tekstit puhuttelevat aina nousuhumalaista festarikansaa. Selvin päin seilanneen ja arvokkaasti käyttäytyvän kriitikonkin oli tosin pistettävä kunnolla tanssiksi Anna sen soida –kappaleen kajahdettua ilmoille.
Elastisen lisäksi myös Cheekillä oli sanansa sanottavana juhlimisesta, naisista ja nopeista autoista. Ennen sitä teltassa veti kuitenkin Laineen Kasperi Palava Kaupunki –orkesterinsa kanssa.
“Laineen Kasperissa on jotain ihan omaa vetovoimaa. Hänen teksteissään aito pohdinta ja syvälliset aiheet tuodaan esiin ihanasti huumorin sävyttäminä”, arvon kriitikon muistikirja tiesi kertoa jälkikäteen. Jos Kasperi on vielä vieras, kannattaa artistin tuorein albumi Pako-Laine ottaa välittömästi haltuun.
Adam Tensta on Ruotsin poikia ja samalla perjantain virallinen kansainvälinen vieras. Pääasiallisesti Tensta räpäyttää englanniksi, mutta Pipefesteillä kuultiin yhden biisin verran myös ruotsinkielistä riimittelyä. Suomalaiselle yleisölle toinen kotimainen ei oikein toiminut, liekö kiekkotappio Tre Kronorille sen verran tuoreena vielä mielessä.
Tenstan jälkeen Lord Est bändineen ja tanssityttöineen laittoi illan viimeiset reggaet tulille. Sitten tulikin Cheekin vuoro.
Eturivi oli taas täynnä tyttöjä, jotka olivat Jaren käsissä sulaa vahaa. Aluksi Cheekin tyyli pitää hiljainen hetki jokaisen biisin jälkeen tuntui toimittajastakin jotenkin kutkuttavan mystiseltä. Välispiikkeissään Jare kertoili biisien syntyhistoriasta tai niiden syvemmistä merkityksistä. Jossain vaiheessa toimittajaa alkoi kuitenkin ihmetyttämään, miksi artisti ei millään meinannut ottaa kiinni yleisön tarjoamasta hypestä. Cheek olisi voinut kietoa yleisönsä pikkusormensa ympärille aivan täysin vähän laulattamalla, huudattamalla ja skippaamalla hölmöt jorinat edellisistä kesistä. Aivan kuin olisi ollut Vain elämää –konsertissa!
Cheekin jälkeen festarikansa harppoi leirintäalueelle nukkumaan. Yksi parhaita asioita Pipefesteillä on muuten maksuton telttailu leirinnässä.
Lauantai: Lost Koossista Big Boin kautta punkkaan
Lauantain avasi Loost Koos ja heidän jälkeensä vuoroon pääsivät Eevil Stöö, DJ Kridlokk ja Koksukoo. Eevil Stöön kunniaksi fanit yrittivät salakuljettaa alueelle hiihtomaskeja ja kommandopipoja siinä kuitenkaan onnistumatta. Stöö ei ehkä ollut parhaimmillaan helteisellä päälavalla, vaikka toimittajan mielestä Stöö ei ole parhaimmillaan koskaan. Kukaan ei osaa koskaan kertoa syytä artistin vetovoimalle: Stöö tarvitsee kappaleiden lyriikat eteensä esiintyessään ja biiseissäkin haistatetaan lähinnä vittua baaripilkulle. Kaipa sillä kommandopipoimagollakin pääsee pitkälle.
Kuningas Pähkinä ja Setä Tamu olivat sympaattisen limaisia setiä. Nimet eivät välttämättä sano mitään, mutta Setä Tamu on itse asiassa arvostettu biisinkirjoittaja ja Pähkinän sekä Stigin kanssa yhteistyössä tehty Tyttö sinä olet meritähti on soinut radiossa tiuhaan. Biisi kuultiin Pipefesteillä kahdesti ensin Pähkinän ja Tamun ja myöhemmin Stigin esittämänä.
Eurocrack eli Julma-Henri ja RPK räppäsivät huumeista ja Teflon Brothers seksistä. Pitkän linjan räppäri Majuri on taas kaivautunut kolostaan ihmisten ilmoille ja on julkaisemassa uutta levyäkin tänä vuonna.
Lauantai-iltana parhaaseen katseluaikaan päälavan valloitti Aste Apinalaumoineen ja tuntia myöhemmin telttavuorossa oli Brädi. Asteen ja Brädin vetoja yhdisti kaksi asiaa: molemmat artistit antoivat aivan kaikkensa ja saivat yleisön kiljumaan niin kovaa kuin kurkusta lähtee. He vetivät kevyesti lauantain parhaat setit.
Aste intoutui ottamaan yleisöön lähempääkin kontaktia ja joutui melkein sen nielaisemaksi keikistellessään turva-aidalla. Asteen taustakööri eli Apinalauma hyppi, heilui ja piti taatusti hauskaa. Asteen omaa tuotantoa lainaten: tänään galaksit on palasina.
Brädillä ja hänen possellaan painoi alla edellisiltainen keikka Silja Europalla, mutta vielä vaan äijistä löytyi virtaa. Yleisökin oli energisellä tuulella ja teltta raikasi ennätyslujaa, kun setti eteni Brädin hitteihin Lämpöö, Mä Tarjoon sekä Yksi ja ainoa. Sellaista metakkaa ei oltu teltassa vielä kuultu.
Jenkkiläisen hiphop-duo OutKastin toinen puolisko, musiikkituottajanakin kunnostautunut Big Boi sai hartelleen lauantai-illan eksoottisen vieraan viitan. Hänen taiteilijanimensä on kuulema perua nuoruusajolta, jolloin Big Boi oli kaveriporukkansa lyhyin lökäpöksy. Tänä päivänä artistia katsoessa nimen voisi luulla viittaavan johonkin aivan muuhun.
Big Boin keikka alkoi melkein puoli tuntia myöhässä – täytyihän lavalle kantaa staran jättiläismäinen valtaistuin. Oikeasti rekvisiitalla oli aivan muu tarkoitus: Big Boi saapui lavalle vaivihkaa kyynärsauvoihin nojaten ja jalka paketissa. Artisti oli murskannut polvensa esiintyessään keväällä Illinoisissa ja päättäen biisinsä megalomaaniseen hyppyyn.
Kaikesta huolimatta Big Boi jätti tällä kertaa kylmäksi. Keikan viivästyminen söi yleisön intoa, eivätkä ilmeisesti yleisön joukosta rekrytyt, hieman lavaa ujostelleet tanssitytötkään oikein saaneet jengiä syttymään. Eniten taputuksia kirvoitti OutKastin vanhempi materiaali.
Big Boin vielä räpätessä ihmiset alkoivat valua telttaan odottamaan Stigin keikkaa. Vähän keskiyön jälkeen rakkauden lähettiläs asteli lavalle yhdessä bändinsä kanssa. Fiilis oli lähellä myöhäisillan lavatanssitunnelmaa: ihmiset pistivät jalalla koreasti ja Stig esiintyi ujosti laulellen rivoja kierrellen. Settilista oli rakennettu lähinnä viime vuonna ilmestyneen Puumaa mä metsästän -albumin biiseistä. Loppuun kuultiin hittiralli Ryyppy, Puumaa mä metsästän ja Viheltelen. Seksikkäin jäbäkin kuultiin jo toiseen kertaan illan aikana.
Illan päätti JVG, jonka keikka loppui viime vuonna kuin seinään. Keikka oli venähtänyt ja Kran turismo oli ehtinyt soida muutaman sekunnin, kun järjestäjä kiskaisi töpselin irti pistorasiasta. Keikka alkoi Big Boin hitaan roudauksen takia taas hieman myöhässä, ja edellisvuosi karvaana mielessä JVG pisti jokaisen biisin poikki vähän kesken kaiken.
Poikien mukaan kyseessä oli spesiaalishow: lavalla kävivät vetämässä omia biisejään myös PME Recordsille kiinnitetyt Mäk Gälis ja Sini Sabotage. Sabotagen Levikset repesivät onneksi vain laulussa. Biisi oli ehkä kulutettu Himoksen leirintäalueella jo niin loppuun, ettei yleisö enää jaksanut räjähtää odotetulla tavalla.
Pienissä häissä -biisiinkin kutsuttiin vieraileva räppääjä, Youtubesta tuttu JVG:n tanskalaisfani, joka pisteli kertosäkeeseen riimit täydellisellä suomen kielellä. Tanskalaisjäbän innostunut veto oli ehkä keikan kohokohta.
Pipefest on loistavasti järjestetty festivaali ja tunnelma erittäin leppoisa, myös järjestäjien puolelta. Esiintyjäkaartista löytyy jokaiselle jotain, vaikka ei sattuisikaan olemaan rapin ja hiphopin ylin ystävä. Kävijöitä Pipefest keräsi tänä vuonna odotetusti yli 15 000.
Tällä hetkellä kuuminta hottia valtavirtahiphopin saralla lienee tanssittava, humoristisella otteella juhlimisesta ja ihmissuhteista kertova iloinen ja menevä materiaali Asteen, Teflon Brothersin ja Brädin tyyliin. Onneksi vanha kunnon poliittinen räpäytyskin on vielä voimissaan, myös Pipefesteillä.