Yliopistot ovat olleet sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta asti. Yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät lakkovaroituksen. Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa vuorokauden mittaisena lakkona 28. helmikuuta keskiyöstä alkaen, jos neuvottelutulokseen ei päästä päivää ennen sitä.
Itä-Suomen yliopiston jukolainen pääluottamusmies Antero Puhakka sanoo, että tällä hetkellä lakkovaroitus koskee ainoastaan Helsingin yliopistoa.
”Näytämme varmasti tukea helsinkiläisille kollegoillemme. Tähän mennessä työnantajien tarjoukset ovat olleet poskettomia. Työnantaja näyttää olevan haluton edes keskustelemaan yliopistotyön kipupisteistä, kuten suurista määräaikaisien määrästä, vaan on hirttäytynyt ainoastaan omiin vaatimuksiinsa palkkausjärjestelmän uudistamisesta”, Puhakka toteaa.
Puhakan mukaan neuvottelupöydän toisella puolella oleva Sivistysantajat ei ota neuvotteluissa huomioon yliopiston sijoitusten tuottoja vaan varat, jotka yliopisto saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
”Tähän mennessä yliopistojen taloustilanteesta on maalattu kuva, että yliopistolla on raha tiukilla. Valtiolta saadun ja kilpaillun rahoituksen lisäksi yliopistoilla on sijoituksia, joista ne saavat tuottoja. Tästä syystä argumentti rahan puutteesta ei ole uskottava. Monet yliopistot, Itä-Suomen yliopisto mukaan lukien, ovat varautuneet tämän vuoden talousarviossaan palkankorotuksiin”, Puhakka kertoo.
Sivistystyönantajat perustelee kantaansa nimenomaan sillä, että yliopistoilta on leikattu rahoitusta.
”Meillä on neuvotteluissa omat työnantajatavoitteet. Pyrimme huomioimaan mikä on yliopistojen taloudellinen tilanne, koska yliopistot ovat olleet rahoitusleikkausten kohteena. Työehtosopimuksen sisällöllinen kehittäminen ja palkankorotukset muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteena on saavuttaa ratkaisu palkansaajajärjestöjen kanssa ennen lakkoa”, sanoo Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somer.
”Työehtosopimuksen sisällöllinen kehittäminen, palkankorotukset sekä tekstikysymykset muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteena on päästä neuvottelemaan ratkaisu palkansaajajärjestöjen kanssa ennen lakkoa.”
Palkansaajien pääsopijajärjestöjen mukaan yliopiston rahoitusleikkauksia on jo paikattu massiivisilla henkilöstön vähennyksillä, ja lisäksi monien henkilöstöryhmien kohdalla palkkakehitys on ollut negatiivista.
”Yliopistoilla on varaa kohtuullisiin ja julkisen sektorin tasoisiin palkankorotuksiin toiminnan kärsimättä. Esimerkiksi vuonna 2016 yhdenkään yliopiston tilinpäätös ei ollut alijäämäinen. On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta”, pääsopijajärjestöt kertovat tiedotteessaan.
Edellisen kerran yliopistosektorille annettiin lakkovaroitus vuonna 2010, kun yliopistohenkilöstölle neuvoteltiin ensimmäistä työehtosopimusta. Henkilöstö siirtyi yliopistouudistuksen seurauksena virkasuhteista työsuhteisiin.
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Miika Tiainen odottaa, että neuvotteluissa päästäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
”Tilanne näyttää Suomen ylioppilaskuntien liiton näkökulmasta huolestuttavalta. Haluaisimme, että arvostus näkyisi tieteentekijöitä kohtaan. Mikäli lakko toteutuu, niin siitä kärsivät opiskelijat, jos opetusta ei järjestetä. Opiskelijoiden keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat heikot, koska he eivät ole tässä neuvotteluosapuolena”, Tiainen kommentoi.
Lakkoon osallistuvat Helsingin yliopiston kaikki yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat JUKO:n, JHL:n ja Pardian jäsenet sekä harjoittelukoulujen sopimukseen kuuluvat Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon opettajat.