Lukukausimaksut täytyy ottaa käyttöön, mutta esitetyn kaltaisista pienistä lukukausimaksuista on vain haittaa. Siksi yliopisto-opinnot tulisi muuttaa täysimääräisen maksullisiksi. Näin ehdottaa Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela Karjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
”Pieniä lukukausimaksuja on toki esitetty, mutta ne ovat kaikille haitallisia: hallinto lisääntyy, taloudellinen kynnys nousee ja rahoitushyöty on olematon. Yliopisto-opinnot on kuitenkin järkevää muuttaa täysimääräisen maksullisiksi niin, että jokainen suomalainen ylioppilas saisi valtiolta sadan prosentin stipendin 5-7 vuoden opintoihin”, Korpela laukoo.
Ehdottamansa järjestelmän eduiksi Korpela luettelee viisikohtaisen listan. Koska opiskelijasta tulisi mallissa asiakas ja yksiköiden rahoitus riippuisi opiskelijan valinnoista, tehostaisi tämä toimintaa ja parantaisi opetusta. Lisäksi opiskelijan vastuullisuus lisääntyisi, koska opiskelija joutuisi miettimään stipendinsä sijoittamista.
”Nykyisin yllättävän moni pitää opiskelua ajanvietteenä”, hän toteaa.
Korpelan mukaan yliopistojen toiminta rationalisoituisi, kun rahoitus riippuisi asiakkaista.
”Nykyisin näennäinen tulossidonnaisuus riippuu mielikuvituksellisista rahoitusmalleista, jotka johtavat neuvostotyyppiseen näennäistoimintaan. Kun opetusministeriö on nyt yliopistojen asiakas, sen virkamiesten mielivaltaiset ja poliittiset päähänpistot ohjaavat toimintaa”
Korpela pitää nykytilanteessa ongelmallisena myös sitä, että kaikki EU-kansalaiset ovat oikeutettuja maksuttomiin opintoihin.
”Ei suomalaisten pidä kustantaa briteille ilmaisia yliopistotutkintoja vain siksi, että Ison-Britannian lukukausimaksut ajavat sikäläiset köyhät tänne opiskelemaan.”
Maksullinen ja stipendein tuettu järjestelmä ei Korpelan mukaan maksaisi nykyistä enempää, koska valtion menot eivät kasvaisi.
”Todellisuudessa kustannukset vähenisivät, koska opetusministeriötä voisi supistaa, kun sen ei enää tarvitsisi hoitaa yliopistorahoituksen byrokratiaa.”