Popparit perustivat metsän ja ihastuivat rupiliskoon

KOLI – Ilosaarirock, Joensuun Popmuusikot ry, Pohjois-Karjala ja oikeastaan koko Suomi ovat alunperin ponnistaneet pienistä, rupisista ja uhanalaisista olosuhteista. Siksi onkin niin sopivaa, että Ilosaarirock ottaa kansainvälisestikin vertaillen massiivisia askeleita ympäristötyössä, jonka olennaisena osana suojellaan uhanalaista rupiliskoa. 19. toukokuuta julkistettiin monipuolinen ja -vuotinen työ luonnonsuojelun edistämiseksi ja festivaalin hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Osana ympäristökampanjaansa festivaali perusti nimikkopuupuiston yhteistyössä UNESCOn kanssa ja kompensoi hiilijalanjälkeään maksamalla 3000 euron summan luonnonsuojelutyöhön. Saman summan suostui maksamaan yhteistyökumppaniksi lähtenyt Pyhäselän Paikallisosuuspankki, joten yhteensä rupiliskon suojeluun saatiin kasaan 6000 euroa. Samalla julkistettiin tuloksia festivaalin teettämästä perusteellisesta hiilijalanjälkimittauksesta.

”Tänään on liskojen päivä”, hehkutti Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinaattori Timo J. Hokkanen Kolilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Poppipuistikoksi nimetty nimikkopuupuistikko Kolin maastossa on osa Koli Cultura – kehittämisohjelmaa ja sen on tarkoitus symboloida Ilosaarirockin laajamittaista ympäristötyötä sekä koko biosfäärialueen toimijoiden tavoitetta edistää kestävää kehitystä.
Kulttuurille omistettuun Poppipuistikkoon on on tarkoitus istuttaa vuosittain koivuja kertomaan vuoden kulttuuri- ja ympäristöteoista sekä toimintakohteista. Jatkossa puistikosta halutaan kasvattaa todellinen Ilosaarimetsä.
”Tekojen ei tarvitse olla niin suuria kuin esimerkiksi POP pankin maksama summa. Toivomme, että jokainen festivaalikävijä ajatettelee omaa ympäristökuormaansa ja tekee valintansa järkevästi”, Ilosaarirockin ympäristöasioista vastaava Katri Kilpiä toteaa.

METSO-ohjelmaa ELY-keskuksessa vetävä Sirkka Hakalisto pitää 6000 euroa hyvin merkittävänä summana rupiliskon suojelussa.
”Lahjoitusten turvin saamme parannettua rupiliskon elinympäristöjen laatua. Itse suojelutyö on erittäin konkreettista. Lammikoita esimerkiksi kaivetaan syvemmiksi”, hän kuvailee.
Rupiliskon elinympäristöissä umpilammissa metsissä ja soilla vedenpinnan korkeudenvaihtelut ovat suuria ja ilmastonmuutoksen tuomat muutokset sateiden määrässä hankaloittavat tilannetta entisestään. Ennen muodonmuutostaan rupilisko hengittää ulkokiduksilla, joten muutokset ovat sille helposti kohtalokkaita.