Sähköinen vainukoira nuuhkii pian Itä-Suomen yliopistossakin opinnäytteitä plagioinnin varalta. Tarkoitus on, että syksyllä 2013 kaikki opinnäytteet ajetaan plagiaatintunnistusjärjestelmän läpi. Joissakin suomalaisissa yliopistoissa järjestelmiä on jo käytössä ja useimpiin muihin sellainen on suunnitteilla.
Opiskelijan kannalta plagiointi vaikeutuu ja viittausten kanssa on oltava tarkempana, mutta toisaalta arviointi yhdenmukaistuu ja opiskelijan tuottamat tekstit ovat paremmassa suojassa.
Suunnittelija Markku Naumanen opinto- ja opetuspalveluista kertoo, että joitakin opettajia on jo ollut mukana koekäyttämässä järjestelmiä.
”Tänä syksyä koekäyttöä laajennetaan ja hankintapäätös olisi tarkoitus tehdä syksyn aikana. Kevät olisi sitten siirtymäaikaa ja järjestelmä tulisi käyttöön syksyllä 2013”, hän sanoo ja lisää, että edelliseltä akateemiselta rehtorilta on lupaus, että rahoitus järjestyy.
UEF kilpailuttaa sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa, mutta Naumanen toteaa, että jokainen korkeakoulu tekee hankintapäätöksen itse. Todennäköisimmät vaihtoehdot näyttäisivät tällä hetkellä olevan ruotsalaisen Prio infocenter Ab:n kauppaama Urkund ja amerikkalaisen iParadigmsin Turnitin. Naumanen mainitsee kolmannen tarjokkaan tipahtaneen jo pois pelistä.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa siirrytään Urkundin käyttöön. Järjestelmä otetaan käyttöön tänä syksynä ja alkuvaiheessa sitä käytetään yliopiston mukaan opinnäytetöiden tarkastamiseen. Lisäksi yliopisto valmistelee ohjeistusta vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi ja vilppitapausten käsittelemiseksi sekä linjauksia siitä, miten ja missä laajuudessa plagiaatintunnistusta käytetään Jyväskylän yliopistossa. Naumanen painottaa, että myös UEF tarvitsee vastaavat ohjausrakenteet järjestelmän tueksi. Kuluvan vuoden keväänä plagioinnintunnistusjärjestelmät otettiin testikäyttöön myös Lapin yliopistossa, jossa pilotoitiin Urkundia ja Turnitinia. Myös Turun yliopisto on tiedottanut, että se aikoo ottaa vastaavan järjestelmän käyttöön. Lisäksi ainakin Åbo Akademi, Hanken ja Oulun yliopisto käyttävät vastaavanlaisia järjestelmiä. Helsingin yliopistossa järjestelmää pilotoitiin vuonna 2011, ja siellä järjestelmä sai hyvän vastaanoton. Sekä tehtyyn kyselyyn vastanneista opettajista että opiskelijoista valtaosa kannatti järjestelmän käyttöönottoa. Opiskelijat korostivat järjestelmän käytön oikeudenmukaisuutta. Käyttöön se otetaan Helsingissä tänä syksynä.
Naumanen kertoo, että järjestelmien käyttö ei rajoitu ainoastaan plagiaattien haistamiseen.
”Ei plagiointia ole ilmeisesti edes koettu niin laajaksi ongelmaksi tiedekunnissa”, hän toteaa.
Niitä voi halutessaan käyttää myös tukena tieteellisen kirjoittamisen opetuksessa. Ainakin Jyväskylän yliopistossa niin aiotaan tehdä.
”Tarkoituksena on, ettei järjestelmää käytetä vain plagioinnin tunnistukseen, vaan että sitä käytetään myös pedagogisena välineenä opastettaessa opiskelijoita tieteelliseen kirjoittamiseen”, Jyväskylän yliopiston strategiajohtaja Kari Pitkänen sanoo.
Naumanen kuvailee plagiaatintunnistusjärjestelmää kehittyneeksi kokotekstihakukoneeksi, joka suorittaa lähdetekstin ja vertailutekstien samankaltaisuusvertailun.
”Se osaa käsitellä vaihdettuja sanajärjestyksiä ja vertailuja synonyymisanojen kautta. Käytännössä se vertailee tekstin alkuperäisyyttä olemassaoleviin lähteisiin.”
Ainakaan opettajan työtaakkaa sähköinen järjestelmä ei vähennä, mutta esimerkiksi Urkund ei näyttäisi juurikaan hankaloittavan opettajan tai opiskelijan elämää muissa kuin plagioinniksi tulkituissa tapauksissa. Joko opiskelijat lähettävät aineiston heille annettuun analyysiosoitteeseen, tai sitten plagiaatintunnistusjärjestelmä on integroitu Moodleen tai muuhun oppimisympäristöön. Järjestelmä analysoi sille syötetyt opinnäytteet vertaamalla niitä internetistä löytyvään aineistoon, kustannettuun materiaaliin sekä opiskelijoiden tuottamaan materiaaliin. Sitten se lähettää dokumentit ja tuottamansa raportin opettajalle, joka tarkistaa työn perinteiseen tapaan.
”Sekin on vielä pohdittava, että näkeekö myös opiskelija tunnistusjärjestelmän tuottaman raportin”, Naumanen lisää.
Jos opiskelija ei sitä kiellä, tallentuu hänen tekstinsä samalla tietokantaan, jota järjestelmä käyttää apuna plagiaattijahdissa.
”Onhan se tietynlainen pelote, mutta tällainen järjestelmä myös suojaa opiskelijan tuottamaa aineistoa”, Naumanen toteaa.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset käsitellään Itä-Suomen yliopistossa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden mukaisesti. Plagiointi määritellään siellä näin:
”Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan.”
Eräs varmasti edessä oleva ongelma on tunnistusjärjestelmien huijaaminen. Netistä löytyy jo ohjeita. Lopullista pelastusta plagioinnilta ei valvonnan sähköistyminen tuo.
How To Cheat Turnitin