JOENSUU – Pelon taloustiede ei ole pelkästään iskevä nimi seminaarille, vaan myös käsitteellinen leikki; taloustieteen yhdistäminen epätodennäköiseen yhteyteen ja viittaus kuuluisaan ”pelon maantieteen” käsitteeseen. Seminaarissa käsitellään pelon kulttuuria poikkitieteellisestä näkökulmasta.
”Taustalla on todellinen ajatus: jotta taloutta voitaisiin tutkia jotenkin uskottavasti, täytyy tunteista ja vallasta pystyä puhumaan talouden yhteydessä; nehän ovat taloudellisen toiminnan ytimessä” kertoo seminaaria järjestävä Teppo Eskelinen yhteiskuntatieteiden laitokselta. Taloudesta puhutaan usein ekokatastrofien, eurokriisin, työttömyyden, prekarisaation ja epävarmuuden yhteydessä.
”On jännä ristiriita, että taloustiede esittää talouden puhtaan neutraalina, stilisoituna ja harmittomana markkinatapahtumien joukkona, kun taas kiinnostus talouteen syntyy aina jonkinlaisista peloista ja jännitteistä. Taloustiede kuvaa koko pakettia harmittoman torikaupan mallilla, monimutkaisena versiona isosta huutokaupasta jossa kuluttajat reagoivat hintasignaaleihin.”
Talouden yhteiskuntatieteellinen tutkimus on ollut viimeaikoina nousussa. Seminaari on jatkoa viime keväänä järjestetyn ”Talous ja arvo” nimisen seminaarin aloittamalle perinteelle. Kuten viimekin vuonna, pyrkimyksenä on ennakkoluuloton ote, poikkitieteellisyys, kriittisyys ja yllättävät avaukset. Seminaarin aiheen Eskelinen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ville-Pekka Sorsa keksivät parvekkeella huurteisten äärellä.
”Joimme olutta Ville-Pekka Sorsan parvekkeella Helsingin Viikissä. Puhe oli siitä, että pitäisi nostaa alistamisen ja epävarmuuksien teemoja esiin. Oluita oli mennyt aika monta, kun Sorsa päästi suustaan otsikon Pelon taloustiede.”
Eskelinen näkee pelon kulttuurin organisaatioissa olevan yksilötasolla vastustamisen arvoista.
”Tieteellisesti ottaen on yritettävä nähdä tuotettujen pelkojen yli. On järkevää yrittää saada pelkoja mittasuhteisiin ja pyrkiä näkemään, missä mielessä pelot ovat hallitsemistarkoituksiin tuotettuja. Siksi jo erilaiset näkökulmat talousnäkymiin ovat olennaisia.”
Jokainen yksilö on luonnollisesti erilaisessa yhteiskunnallisessa asemassa, mikä estää yleisen pelon ilmapiirin luomisen.
”Seminaarissa käsitellään esimerkiksi paperittomien siirtolaisten asemaa. Tällaiset ihmiset ovat suhteessa talousjärjestelmään ja työnantajiin suhteessa, jota määrittää jatkuva pelko ja alistumisen pakko.”
Myös enemmistöt kohtaava jatkuvasti erilaisia pelolla oikeuttamisen ja hallitsemisen mekanismeja.
”Arkisimmillaan nämä ovat työpaikoilla ja organisaatioissa, miten hierarkiat rakennetaan ja miten työpaikan menettämisen pelko pyörittää kaupallisten organisaatioiden rattaita. Irtisanomisuutiset lisäävät työtehoa ja pahoinvointia yhtä aikaa, koska ne ovat talouden pelolla pyörittämisen mekanismi. Erilaisilla peloilla yritetään oikeuttaa hyvin monenlaista politiikkaa. ”Joudumme Kreikan tielle” on yleinen argumentti sekä budjettikurin että elvytyspolitiikan puolesta. Talousjärjestelmä tuottaa myös apokalyptisia pelkoja, kuten että ilmastonmuutos tuhoaa kaiken. Talous on pelon tuottaja myös tässä mielessä.”
Viime kevään seminaari tavoitti myös paljon kaupunkilaisia yliopiston ulkopuolelta. Näin toivotaan käyvän tänäkin vuonna. Opiskelijoille poikkitieteelliset seminaarit ovat hyödyllisiä erilaisten näkökulmien saamiseksi. Eskelinen pitää tiukkaa rajanvetoa talouden tutkimisen ja yhteiskuntatieteiden välillä turhana.
”On yhteiskuntatieteiltä täysin itsetuhoista hyväksyä sellainen jako, että talous kuuluu taloustieteilijöille ja yhteiskuntatieteet käsittelevät jotain muuta. Päinvastoin yhteiskuntatieteen menetelmät ovat välttämättömiä talouden ymmärtämiseksi.”
Monipuolisen seminaarin aiheista löytynee jokaiselle jotakin.
”Jaana Parviaisen avausluentoa pelolla hallitsemisesta organisaatioissa kannattaa ilman muuta tulla kuuntelemaan. Odotan, että Jussi Ahokas tulee perkaamaan hyvin sen, miksi puhe ”tulevilta sukupolvilta varastamisesta” budjettialijäämien kohdalla on järjetöntä. Odotan myös Mustarinda-seuran ”ollirehn” -monimediaesitystä mielenkiinnolla.”
Seminaarista voi mielen virikkeen lisäksi saada myös sisältöä suoritusotteeseen.
”Koska suosittelu ei aina riitä, on siitä opintopisteitäkin lupailtu” vihjaa Eskelinen.
Pelon taloustiede -seminaari Joensuun kampuksella Metria-rakennuksella torstaina 30.5. kello 9-17.