Suomipunkin esi-isähahmon Unabomber-kokoonpanon debyyttialbumi oli tyylipuhdas paluu punkrockiin, myöhäisestä 30-vuotisjuhlalevystä käyvä uutukainen esittelee musiikillisesti miehemme keskeiset tyylisuunnat folkrokkari Pelleä lukuun ottamatta.
Nopeimmat huudatukset, hullua vuotta muisteleva 68 sekä Maria Hännisen kekseliäällä viulusoololla kruunattu Muukalaisia yössä käyvät pastissista NUS-soundille. Avausraita Kuka sä oot sekä erityisen onnistunut Alakulontie 55 muistuttavat Rockersia parhaimmillaan ja Pellen sekä Marian duetto Kauan siitä aikaa on yllättää Melan rautalankahenkisellä kitaroinnilla.
Kitarataiturointiaan mies pääsee esittelemän erityisesti myös Kivierämaa-raidan loppusoolossa. Upeaääninen Maria Hänninen esittäytyy biisintekijänä yhdellä kappaleella, vokalisoimallaan ja tanakasti rokkaavalla Liikaa-raidalla. Monipuolinen ja siksi myös hieman hajanainen Dharmapummi on muutamasta täyteraidastaan huolimatta varsin tasokas Pelle-levy; miehen paras sitten Rockersin laadukkaimpien ABC ja Brooklyn-Dakar-pitkäsoittojen. Pelko ja viha eivät katoa.