Parvekeviljelystä kiinnostuneen kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota parvekkeen olosuhteisiin ja hankkia muutamia perustuotteita.
”Kasvilajeja kannattaa valita sen mukaan, millaiset valo-olosuhteet parvekkeella on. Tomaatti, kurpitsa ja kurkku vaativat auringonvaloa. Osaa yrteistä voi kasvattaa puolivarjoissa, ne eivät tarvitse kokopäiväistä auringonpaistetta. Myös sopivia astioita ja multaa tulee hankkia. Mitä isompi multatila on, sen helpompaa hoito on. Multa voi olla esimerkiksi kesäkukkamultaa jossa on kosteutta sitovia ja kastelua helpottavia kastelukiteitä. Se ei poista kastelun tarvetta, mutta antaa sille väljyyttä”, Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksa neuvoo.
Aloittelijan kannattaa valita kasvit oman kiinnostuksensa mukaan.
”Koristeelliset ja maukkaat yrtit voisivat olla kokemattomalle hyvä valinta. Osan voi istuttaa suoraan taimista, jotta aloitus on mahdollisimman helppoa. Jos valoa on riittävästi, amppelitomaatti tai tomaatti voisi olla hyvä valinta. Lehtikaalista ja kesäkukista saa kivan yhdistelmän isoon ruukkuun, jolloin lehtikaalista voi hyödyntää lehdet”, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Aloittelija voi lähteä liikkeelle taimilla, vaikka edullisempaa onkin kasvattaa kasvit itse.
”Taimia kasvattaessa täytyy huomioida, että lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia ja kurkkua voi istuttaa ulos vasta kesäkuun alkupuolella. Taimikasvatuksessa on hyvä huomioida, että taimet tulee karaista eli totuttaa ulkoilmaan ennen ulos istuttamista eli käyttää päivällä ulkona ja ottaa yöksi sisään noin viikon ajan. Näin huhtikuussa voi vielä kylvää yrttejä kasvamaan, mutta joitain lajeja voi kasvattaa parin viikon taimikasvatusajalla”, Sallinen-Uusoksa kertoo.
Varsinaista välineistöä viljelyyn ei tarvita, mutta astioita, multaa ja lannoitteita kylläkin.
”Ruukkuviljelyssä kasvualusta on rajallinen, joten lisälannoituksesta täytyy huolehtia kesän mittaan. Jos hetkellinen tuoksu ei häiritse, ravinteena voi hyvin käyttää kanankakkaa. Yrtit kaipaavat lannoitetta niukasti, tomaatti ja kurkku taas enemmän. Yleislannoitteilla pärjää. Lannoituksen voi tehdä monella tavalla, joko lisäämällä sitä multaan tai kasteluveteen”, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Ravinnon lisäksi parvekeviljely tarjoaa esteettistä mielihyvää.
”Kun on itse kasvattanut, tietää mitä aineita kasvatukseen on käytetty. Samalla näkee myös itse kasvun ja lisäksi hyötykasvit ovat koristeellisia. Ne lisäävät omaa viihtyisyyttä, mutta siitä saa myös vihreää lautaselle. Parvekkeella voi kasvattaa lajeja pienelläkin alalla”, Sallinen-Uusoksa kertoo.
Lannoittamisen unohtaminen, liiallinen kasteleminen ja ruukkumateriaalin väärä valinta ovat aloittelijalle tyypillisiä virheitä.
”Jos juuret kelluvat vedessä, ne eivät saa tarpeeksi happea. Runsaan kastelijan kannattaa valita huokoinen saviruukku. Lämmin toukokuu saa kasvit innostumaan, mutta viileä kesäkuu voi häiritä kasvua. Parvekekasvit on onneksi helppo nostaa yöksi sisään.”

Aiheesta kiinnostuneille järjestetään kursseja, mutta tietoa löytää helposti myös itse.
”Kukkolan näytepuutarhassa järjestetään ilmaisia tilaisuuksia peruskasvimaaviljelystä. Myös internetistä löytyy tietoa viljelystä, ja Marttojen sivuilta martat.fi voi etsiä vinkkejä.”

Keräillen ravintoa

Mikäli parvekeviljely ei kiinnosta, tuoretta ja puhdasta syötävää voi kerätä suoraan luonnosta. Keräilijä Maija Pursiainen antaa perusvinkit.

1. Maitohorsmaa voi kerätä toukokuussa. Makua on verrattu tankoparsaan. Maukas ja helppo valmistaa esimerkiksi pannulla voin kanssa.

2. Nokkonen säilyy kuivattuna koko talven yli. Nokkossipsit syntyvät, kun nokkoslehtien päälle levitetään oliiviöljyä ja paistetaan 150-asteisessa uunissa 5-7 minuutin ajan. Lopuksi ripotellaan päälle yrttisuolaa. Nokkossipsit kärähtävät helposti, joten ne täytyy kuivata huolellisesti.

3. Vuohenputkea voi käyttää piirakoissa, muhennoksissa ja padoissa. Vuohenputki on arvokasvi, jonka kilohinta kaupassa on tuntuva. Vuohenputkea ei pidä sekoittaa muihin putkikasveihin, jotka saattavat olla myrkyllisiä.

4. Kuusenkerkästä, eli kuusen nuoresta versosta voi tehdä siirappia, johon tarvitaan vain sokeria ja keittämistä. Kuusenkerkän keräämiseen täytyy olla omistajan lupa.

5. Ahomansikan lehdet, apila, piharatamo ja ketunleipä tuovat salaatteihin lisää makua.

Kampusviljelijät

Kampusviljelijät on 2012 perustettu ISYY:n kerho, jonka tavoitteena on edistää kaupunkiviljelyä ja tietoa ruoan tuotannosta. Kerholla on viljelmiä ja istutuksia Joensuun kampuksella. Toiminta painottuu viljelykauteen eli kevät-kesä-syksyyn, mutta toisinaan ryh mä järjestää leffailtoja talviaikaan. Mukaan voi tulla kuka vain, opiskelija tai ei.