Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Kauheita asioita kauniilla käsialalla

Pajtim Statovcin esikoisromaanin Kissani Jugoslavia (2014) seuraa kahta Suomessa asuvaa sukupolvea, joiden juuret ulottuvat Jugoslaviaan. Se on tarina identiteeteistä kahden kulttuurin välissä. Kertomus etenee kahta linjaa, joista toisessa seurataan naisen menneisyyttä Jugoslaviasta lähtien ja toisessa nuoren opiskelijamiehen elämää nyky-Suomessa. Kertomukset eivät juuri risteä, mutta lukijan aavistus äidin ja pojan suhteesta vahvistuu pikku hiljaa varmuudeksi. Yhdistävänä tekijänä ja identiteetin muokkaajana kummallekin toimii mies, joka on toiselle aviomies ja toiselle isä.

Kissani Jugoslavia ei pyri täydelliseen realistisuuteen. Tapahtumat saavat välillä taianomaisia sävyjä ja teos ei pyri kuvaamaan ihmismielen liikkeitä täydellisen tarkasti, vaan ottaa vapauksia, jotka antavat tekstille tilaa elää. Välillä tämä johtaa epäuskottavan tarkkoihin kuvauksiin ja huomioihin, mutta pääasiallisesti teksti vie voiton. Teos on myös täynnä aukikirjoittamatonta symboliikkaa, joita edustavat muun muassa kissat ja käärmeet, jotka esiintyvät teoksessa milloin rakastajina, milloin vihollisina, riippuen ympäröivistä tekijöistä.

Statovcin teos ei pyri selittämään tai turhaan taustoittamaan. Keskiössä ovat henkilöt ja kerronta, eivät historialliset käänteet. Muun muassa Jugoslavian sodan syttyminen on vain yksi taustatapahtuma, joka käsitellään nopeasti lyhyessä luvussa. Teoksen vahvuus onkin sen notkea, terävä ja yksityiskohtainen proosa. Se vie koko ajan tarinaa eteenpäin, mutta nousee ajoittain keskiöön tavalla, joka kiihdyttää lukijan mietteitä kohti seuraavaa kliimaksia. Äkkinäisten kauneuden, kauheuden tai molempia yhdistelevien hetkien jälkeen teos palaa rauhallisempaan rytmiin antaen lukijan hengityksen tasaantua.

Teos loppuu kahta päähenkilöä yhdistävän tekijän poistumiseen. Sitä ennen tapahtunut kertomuslinjojen hiljainen nivoutuminen yhteen ajaa lukijan pohtimaan niiden yhteyksiä. Mieleen nousee kysymyksiä kulttuurien eroista, niiden roolista henkilöiden elämässä sekä sukupolvien kokemusten eroista ja samankaltaisuuksista. Kissani Jugoslavia ei anna helppoja vastauksia pohdintoihin, mutta paketoi ne mielenkiintoiseen ja hyvin kirjoitettuun pakettiin.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Otava, 2014, s. 286.