Näin kuuluu Palefacen uusi sovitus kristinuskon tunnetuimmasta runosta uudella Helsinki – Shangri-La -albumilla. Pitkäsoitto on miehen uran neljäs ja se on myös hänen debyyttialbuminsa suomen kielellä. Luvassa on aikalaislauluja, mustaa huumoria, sekä kritiikkiä lukuisista yhteiskunnan epäkohdista.
Helsinki – Shangri-La starttaa nimikkokappaleellaan, joka pohjustaa levyn tulevaa ulosantia. Kappale on äänimaailmaltaan levyn pelkistetyin ja se koostuukin melkein kokonaan vain laulusta ja yksinkertaisesta kitarariffistä. Heti avauskappaleessaan Paleface ottaa esille monia suuria teemoja, kuten esimerkiksi köyhyyden, päihteet ja kouluammunnat. Pelkistetyn avauksen jälkeen biisit tuovat kuulijalle erilaisia äänimaailmoja laidasta laitaan, sekä Palefacen taitavaa riimittelyä.
Yksi mieleenpainuvimmista kappaleista on Saapuu elokuun yö, jonka kertosäkeessä mukana laulamassa on Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla mestarikansanlaulajaksi tunnustettu Hilja Grönfors. Freestyle-tyylinen riimittely toimii varsin mukavasti ja kappale soljuu eteenpäin hyvien riimien ja kauniin kertosäkeen saattelemana. Myös kappaleen Isä meidän –rukouksen uusi sovitus on mainitsemisen arvoinen ja se on hyvä esimerkki Palefacen terävästä kynästä, sekä sanallisesta kekseliäisyydestä.
Levyn monipuolisesta soundista voisi mainita Leijonakypärät kappaleen Afganistan –teeman, jonka äänimaailmasta ovat vastanneet Camra Kondü ja Suleiman Tireh. Itämaiseen tunnelmaan kuulijan virittää Jason Carter kitaraharpullaan, jonka soundi on varsin erikoinen. Levyn ainoat blingblingit taitavat löytyä levyn viidennen kappaleen Riisto räppääjä kertosäkeestä, jossa kultaiset kettingit saavat sanoituksissa oman sarkastisen sivuroolinsa.
Levyn ainoa täysin muusta meiningistä poikkeava viheltelyn säestämä ralli on Syntyny rellestää, jossa Paleface pureutuu perisuomalaiseen juomakulttuuriin pelottavankin tarkasti. Öinen nakkikioski-episodi kun on harmillisen yleinen suomalaisen baari-illan loppuhuipennus. Levyn viimeinen raita on mukavan rauhallinen Kalpeaakin kalpeempaa, joka on Juice Leskisen mainio käännös kappaleesta A Whiter Shade of Pale.
Levy on kokonaisuudessaan hyvin onnistunut kokonaisuus ja Palefacen räpäytykset suomen kielellä ovat tervetullut piristys suomiräp –skeneen.