Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa korkeakouluopiskelijat ovat alkaneet käyttää erilaisia lääkkeitä parantaakseen opintosuorituksiaan. Suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa mielipiteet jakautuvat voimakkaasti. – Turkka Tuovinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus
Opiskelijoiden suhtautuminen suorituskyvyn parantamiseen suunniteltujen lääkeaineiden käyttöön jakaa opiskelijat kahteen suhteelliseen tasapuoliseen leiriin. Hieman yli puolet käyttäisi tai käyttää, ja loput ei.
Uljaan kyselyssä vastaajia pyydettiin pohtimaan käyttäisikö hän älyllisten valmiuksiensa kohentamiseen lääkkeitä, jos niillä olisi mahdollista parantaa esimerkiksi muistiin painamista, ja olisiko tällaisten lääkkeiden käyttö akateemisella kentällä rinnastettavissa dopingaineisiin urheilussa. 78 vastaajasta 42 oli selkeästi älylääkevastaisia, eikä käyttäisi kyseisiä lääkkeitä, vaikka mahdollisuus olisi. Pieni enemmistö (50/78) ei kuitenkaan pidä oppimisen tehostajia dopingiin verrattavina huijauskeinoina.
Älylääkkeitä vastustettiin vetoamalla epäluonnollisuuteen ja keinotekoisuuteen, sekä yleisellä lääkevastaisuudella. Suomalaisessa kulttuurissa lääkkeiden käyttö nähdään usein heikkoutena.
”Vierastan ajatusta siitä, että söisin lääkkeitä ilman lääketieteellistä tarvetta. Ei vaikuta äkkiseltään kovin terveelliseltä”, yksi vastaajista avasi suhtautumistaan.
Toinen vastaajista painotti enemmän terveitä elämäntapoja kuin lääkintää.
”Haluan pärjätä mahdollisimman pitkälle hyvillä elämäntavoilla eli riittävällä unella, oikealla ravinnolla ja hyvillä ihmissuhteilla, ilman tarpeettomia lääkkeitä.”
Kahvin ja nikotiinin asema piristeinä, ja näin ollen kognition kohentajina, tiedostettiin laajalti molemmissa ryhmissä. Älylääkevastaisia vastaajia huolettivat myös käytön moraaliset ongelmat. Älylääkkeiden pelätään luovan tilanne, jossa ilman lääkkeitä ei voi menestyä esimerkiksi pääsykokeissa, joissa opiskelijoista vain osa voi voittaa opiskelupaikan ja vauraamman elämän avaimet.
”Mielestäni homma karkaa käsistä siinä vaiheessa kun menestykseen tarvitaan ”lääkitys”. Oli sitten kyse urheilusta tai mistä vain muusta toiminnasta”, vastaaja esittää huolensa.
Kynnyksen käyttää lääkkeitä koettiin olevan liian matala.
”Lääkkeitä käytetään muutenkin liikaa ja mielestäni niihin suhtaudutaan liian keveästi. Tottakai ymmärrän lääkkeiden käytön sairauden vuoksi, mutta kun toiset nappaavat pillerin pieneenkin päänsärkyyn. Ei varmasti ole ihmiskeholle hyväksi!”
Usein taustalla on pelko.
”Pelkäisin sivuvaikutuksia ja se ei ole muutenkaan reilua.”
Puolustajat taas olivat huomattavasti avoimempia ajatukselle kemiallisesta avustuksesta. Heille kognitiota kohentava lääkeaine olisi vain samanlainen opiskelua jouduttava apuväline kuin kotitietokone tai oikea opiskelutekniikka. Myös eriarvoistavaa vaikutusta kyseenalaistettiin, koska tasa-arvoinen tilanne ei ole mahdollinen johtuen opiskelijoiden erilaisista sosioekonomisista taustoista ja tilanteista.
”Ei se ole keneltäkään pois. Eihän nykyäänkään kaikki hakijat ja opiskelijat ole samalla viivalla oppimisen ja osaamisen suhteen”, eräs vastaajista toteaa.
Suurin osa vastaajista ei henkilökohtaisesta kannastaan huolimatta koe akatemiaa kilpailukenttänä, eikä siksi kieltäisi älylääkkeitä niitä haluavilta, vaikka eivät niitä ehkä itse käyttäisikään.
”Akatemiassa ei ole itseisarvona kilpailu vaan tiedon tuottaminen.”
”En näe tässä ongelmaa, koska opiskelu ei kuitenkaan ole kilpailua, kuten urheilu. Toki tässäkin on ongelmia: saattaa johtaa eriarvoistumiseen, koska esimerkiksi köyhällä ei ole varaa nootrooppiin, kun rikkaalla taas on.”
Lääkkeistä mietittiin myös tukea omien piirteiden ja tottumusten petraamiseen.
”Miksen käyttäisi, kun olisi mahdollisuus parantaa tuloksia? Olen niin huono lukemaan tentteihin ja laiska tekemään erilaisia tehtäviä, että välillä oikeasti tuntuu tällaiselle olevan tarvetta. Riippuu toki hinnasta, mahdollisista sivuvaikutuksista ynnä muusta.”
”Urheilussa kilpaillaan muita vastaan, akateemisessa maailmassa itseään varten. Vitonen tentissä ei pudota muiden arvosanoja. Kahvikaan ei ole doping, vaikka se lasketaan nootrooppien joukkoon. Samoin nikotiini.”
Toiset olisivat valmiita käyttämään älylääkkeitä, mutta aineiden laillisuus huolettaa moraalisia ongelmia enemmän. Monet älylääkkeet ovat reseptivalmisteita ja älylääkepiirien hehkuttamat piristeet kuten ADHD-lääkkeet: metyylifenidaatti ja amfetamiinisuoloja sisältävät valmisteet, määritellään Suomessa ilman lääkärin reseptiä käytettynä huumausaineiksi. Niiden myynti ja käyttö ovat rangaistavia tekoja. Toki kognition kohentamiseen myytävien tuotteiden kirjo on laaja ja niillä on vaihteleva määrä todistusaineistoa takanaan. Mukana on myös kaikkien saatavilla olevia valmisteita, jotka luetaan esimerkiksi ravintolisiksi tai kasvirohdoksiksi. Näiden kohdalla ongelma on usein heikko tai puuttuva teho.
”Onhan se, että rahalla saa enemmän tehoa huijausta. Silti huijaisin itse, jos tietäisin mistä lääkettä saisin.”
”Nootroopit parantavat kognitiivista kyvykkyyttä. Miksi siis en käyttäisi? Juon myös kahvia ja täysin samasta syystä. Kahvi on myös nootroppi. Monien nootrooppien sivuvaikutukset ovat vähäiset. Suurin haittapuoli on laittomuus ja mahdolliset ongelmat virkavallan kanssa.”
Vastaajien joukossa ei noussut esiin älylääkekeskustelun radikaaleinta siipeä, jonka mielestä tietyt henkilöt kuten lääkärit, lentäjät tai ensihoitajat olisivat moraalisesti velvoitettuja käyttämään älylääkkeitä, jos ne on todettu turvallisiksi ja tehokkaiksi.
Tämä siipi on myös kokenut kolauksen kun narkolepsian hoitoon tarkoitetun modafiniilin käyttöaiheesta rajattiin pois vuorotyöläisten vaikeat unihäiriöt Euroopan lääkeviranomaisen suosituksesta.
- Ensimmäinen älylääkkeeksi kutsuttu lääkeaine on pirasetaami. Se saattaa tehostaa käyttäjän muistia. Pirasetaami on Suomessa lääkkeeksi luettava aine, jonka maahantuonnista ilman reseptiä voidaan rangaista lääkeainerikoksena.
- Osa piristeistä on kaikkien saatavilla olevia aineita kuten kofeiini ja nikotiini, osa taas resepti säännösteltyjä kuten metyylifenidaatti tai modafiniili ja vielä osa laittomia aineita kuten amfetamiinit.
- Kognitiota kohentamaan on myös ehdolla monia ravintolisiä ja ruokavaliomuutoksia. Sokeri nostaa vireystilaa, mikä voi olla hyödyksi esimerkiksi tenttitilanteessa. Suklaapatukka tenttitilanteessa voidaan nähdä eräänlaisena kognition kohentamisena.
- Soijan sisältämät estrogeenin kaltaisia vaikutuksia aiheuttavat fytoestrogeenit vaikuttaisivat pystyvän myös kognitiota parantaviin vaikutuksiin, mutta tuloksissa ja tutkimusasetteluissa on suurta heittoa.