Joensuulaisessa Jipossa ja koko joensuulaisessa jalkapallossa on viime aikoina tapahtunut paljon positiivisia asioita verrattain lyhyessä ajassa. Viime kauden päätteeksi Jippo nousi sarjaporrasta ylemmäs ja Joensuussa onkin havaittavissa jopa orastavaa jalkapallobuumia.
Jipossa ei pelaa yhtään ammattilaispelaajaa. Joukkue harjoittelee silti viidesti viikossa. Päälle tulevat pelit ja omatoimiset harjoitukset. Tekeminen on sitoutunutta, tavoitteellista ja ammattimaista.
”Kaikki pelaajat käyvät töissä tai opiskelevat, mutta ainakaan omalta kohdaltani en muista tilannetta, jossa olisin joutunut jättämään treenit väliin opiskelujen takia”, kertoo puolustaja Aapi Helvelahti.
”Opiskelu ja pelaaminen tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti eri aikoina. Kun kausi alkaa huhtikuun lopussa, yliopistolla on jo hiljaista”, hän jatkaa.
Sekä Helvelahti että joukkueen kapteeni Antti Åke korostavat, että vaikka molemmilla on aina ollut halua opiskella ja kouluttautua, pelaaminen on tällä hetkellä tärkeämpää.
Jipon tekemisen taso edistyy niin joukkueena pelikentällä kuin taustajoukkojenkin osalta. Siinä kehityksessä molemmat haluavat olla mukana.
”Viime kaudesta olemme menneet selvästi eteenpäin. Olemme saaneet seuraan toiminnanjohtajan, apuvalmentajan ja useita kovia pelaajavahvistuksia. On tärkeää kehittää seuratoimintaa sille tasolle, että vieläkin korkeammalla pelaaminen on mahdollista. Samalla kehittyy joensuulainen jalkapallokulttuurikin”, sanoo Åke.
Toiminnan tasosta kertoo se, että Jippoon siirtyivät täksi kaudeksi Veikkausliigassakin menestyneet Timo Tahvanainen ja Irakli Sirbiladze. Tahvanainen on voittanut Suomen mestaruuden SJK:ssa, Sirbiladze taas sarjan maalikuninkuuden Interissä. Molemmille olisi ollut ottajia korkeammallakin sarjatasolla.
Mikä sitten on Jipon tavoite tulevalla kaudella? Viime kaudella Jippo otti 18 ottelusta 15 voittoa ja sarjan voiton, mutta Kakkosessa vastaan tulee eri tason joukkueita kuin viime vuonna.
”Asetimme joukkueen tavoitteeksi sijoittumisen kolmen parhaan joukkoon. Toisaalta jos tähtää kärkipäähän, on sama tähdätä suoraan sarjan voittamiseen ja nousuun. Se ei kuitenkaan ole pakkomielle, tärkeämpää on pelin ja seuran toiminnan kehittyminen”, painottaa Åke.
”Pelataan rohkeaa ja voittavaa jalkapalloa. Meiltä ei kukaan vie ensi kaudella pisteitä helpolla ja meitä vastaan on vaikea pelata. Haluamme olla kova ja vaikeasti voitettava joukkue”, sanoo puolestaan Helvelahti.
Jippo pelasi vuosina 2006–2014 yhdeksän kautta Ykkösessä. Joukkue tunnettiin erityisesti kovasta asenteestaan ja taistelevasta pelityylistään. Nykyisin joukkueen pelityyli on pallollisempi kuin Ykkösen aikoina, mutta onko joukkueen identiteetti muuttunut?
”Ei. Asenteesta ja taistelutahdosta ei tämän joukkueen menestys jää kiinni. Ykkösen aikoina luotiin vahva identiteetti, josta seura on ainakin pelaajien keskuudessa tunnettu jopa valtakunnallisesti. Rakkikoiramainen asenne ja periksiantamattomuus ovat niitä asioita, joista Jippo tunnetaan ja näin sen pitää jatkossakin olla. Joensuu on ikävä paikka vierasjoukkueelle. Jippolaisuuteen kuuluu sekin, että harjoituksissa mennään kovaa ja asenne myös tarttuu muualta tuleviin ja junioripelaajiin”, Åke paaluttaa joukkueen tyyliä.
Viime kauden viimeisessä pelissä, jossa panoksena oli sarjanousu, oli jo 500 katsojaa. Samanlaisiin lukemiin pitäisi tulevalla kaudella yltää ainakin ajoittain.
”Ottelutapahtumiin on tullut lisää ihmisiä tekijöiksi, sitä kautta voi varmasti tulla lisää katsojiakin. Ottelutapahtumasta pitäisi saada kehitettyä sellainen, että satunnainen katsoja tulisi uudestaan riippumatta ottelun lopputuloksesta”, kertoo Helvelahti.
Erityisesti opiskelijoiden toivotaan löytävän Jippo-peleihin.
”Joensuussa on paljon opiskelijoita, teidät tavoittamalla on aina mahdollisuus tehdä asioita isommin. Jos et ole ennen käynyt meidän peleissä, niin kokeilepa kauden avauksessa. Toivotaan, että tulet sitten toisenkin kerran katsomoon ja sen myötä saadaan yleisömäärämme nousemaan”, Åke pohtii.