Opiskelijaliitot luottavaisina YTHS:n tulevaisuuden suhteen

Teksti ja kuvat: Pasi Huttunen
Jos Sipilän hallitus pitää kiinni linjauksestaan ei YTHS ole enää vuonna 2019 pelkästään yliopisto-opiskelijoiden herkkua. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat on tarkoitus ottaa mukaan.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YHTS saa vuonna 2019 ison joukon uusia asiakkaita jos maan hallitus pitää kiinni linjauksistaan ja saa lakiesityksensä läpi. Ammattikorkeakouluopiskelijat on tarkoitus ottaa YTHS:n piiriin. Linjaus on tehty, mutta rahoitus on vielä auki. Ratkaisuja tehtäneen kevään aikana.
Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin hallituksessa terveydenhuollosta vastaava Jyri Niemi on optimistinen. Hän toteaa luottavansa siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät YTHS:n piiriin vuonna 2019. Automaatiojäsenyyttä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnille tuskin on tulossa, eikä SAMOK sitä Niemen mukaan edes tavoittele. Rahoituksen järjestämisen suhteen on hänen mukaansa erilaisia vaihtoehtoja, eikä SAMOKilla ole vielä ainakaan julkisesti kantaa siihen, kuinka rahoitus tulisi hoitaa.

Myös SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Turkka Sinisalo uskoo, että ammattikorkeakouluopiskelijat otetaan YHTS:n piiriin.
”Sipilän hallitus on niin linjannut. Valtioneuvostolla on muutamista keskeisistä asioista linjaukset, mutta tarkempi valmistelu tehdään tässä kevään aikana. Me pääsemme siihen mukaan helmi-maaliskuun aikana”, hän sanoo. Tämän hetken linjauksen mukaan Sipilän hallitus ratkaisisi YTHS:n rahoituksen säätämällä kaikille opiskelijoille lakisääteisen terveydenhuoltomaksun.
Veroluonteinen maksu, jos sellainen saadaan läpi, ratkaisisi opiskelijoiden erilaisten oikeusasemien aiheuttaman ongelman. Esteeksi saattaa muodostua se, että laissa säädetään koulutuksen olevan maksutonta. Laki terveydenhuoltomaksusta opiskelijoille saattaa olla ristiriidassa tämän kanssa.

Nykyisellään kunnat ovat rahoittaneet ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän rahan tulisi Sinisalon mukaan siirtyä YTHS:lle.
”Ajatus on, että palvelun piiriin ei voida ottaa lisää opiskelijoita jos rahoitus ei kasva. Tietysti on katsottava vielä, että jos aikataulu on nopea, niin tarvitaan pari miljoona varautumisrahaa”, hän lisää. Hän viittaa esimerkiksi tilanteisiin, jossa YTHS joutuu käynnistämään toiminnan uusilla paikkakunnilla.
YTHS:n toiminta rahoitetaan nykyisellään ylioppilaskuntien jäsenmaksusta maksettavalla terveydenhoitomaksulla, käyntimaksuilla, Kansaneläkelaitoksen maksamalla korvauksella sekä yliopistokaupunkien maksamalla avustuksella. Terveydenhoitomaksut ja käyntimaksut muodostavat rahoituksesta 23 prosenttia, Kelan osuus on 63 prosenttia ja kunnat maksavat 14 prosenttia.