Tilastokeskuksen asiantuntijan mukaan Suomen huoltosuhdetta ei pelasteta opiskelijoita piiskaamalla. Opiskelevien tai työttömien 20-24-vuotiaiden sekä eläkeikää lähestyvien osuus kolmen miljoonan työikäisen joukosta on noin yhdeksän prosenttia. Siitä huolimatta opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen on vahvasti politiikan asialistalla. Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat varoittelevat kommentissaan lainapainotteisuuden lisäämisestä.
”Vaikka opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja eläkeikää lähestyvienkin työllisyysastetta onnistuttaisiin nostamaan, silti vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen jäisi vähäiseksi”, Tilastokeskuksen asiantuntija Markus Rapo kirjoittaa Tieto&trendit -lehdessä.
Tärkeintä olisi pidentää työuria keskeltä. Rapon mukaan julkisessa keskustelussa vellova käsitys siitä, että nuoret vitkuttelevat työelämään siirtymisessä on väärä.
”Todellisuudessa yli puolet opiskelijoista tekee vähintään osa-aikatyötä opintojensa ohessa. Valmistumisen lähestyessä he usein ovat siirtyneet jo kokonaan työelämään. Vuoden 2010 lopussa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien ja opiskelijoiksi ilmoittautuneiden työllisyysaste oli 59 prosenttia”, hän huomauttaa.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOKin puheenjohtajat Marina Lampinen ja Mikko Valtonen painottavat kommentissaan 14. helmikuuta, että opintotuen lainapainotteisuus ei lyhennä opintoaikoja, vaan pitkittää valmistumista entisestään.
”Työssäkäynti koetaan opiskelijoiden keskuudessa lainaan verrattuna turvallisemmaksi ja merkittävästi houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin velkaantuminen. Uhka kasvavasta lainataakasta laskisi todennäköisesti opintotuen käyttöastetta entisestään ja lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä opintojen kustannuksella”, he toteavat.
Rapo toteaa, että työvuosia menetetään erityisesti työurien keskivaiheilta. 30-44-vuotiaiden työllisyysasteet eivät ole nousseet 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle.
”Työurien keskeltä menetettyjä työvuosia ei voida kokonaan korvata työurien alku- tai loppupäätä paikkaamalla. Kokonaiskuvan kannalta olisi tärkeää, että työllisyysaste kohentuisi myös – ja etenkin – työurien keskeltä”, hän kirjoittaa.
Työuria pidennettävä etenkin keskeltä (Tieto&trendit 1/2013)
SYL ja SAMOK: Työurien pidentäminen kasataan vain nuorten harteille – oikeudenmukaisuus lentää romukoppaan?