Flipped classroom tarkoittaa muutoksia myös rakenteellisella tasolla: tarvitaan paljon pieniä, viihtyisiä, ajanmukaisella teknologialla varustettuja ryhmätyöskentelytiloja, joissa opiskelijat voivat opiskella keskenään tai opettajan avustuksella. “Perinteinen opetus on tullut tiensä päähän”, kertoo Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristön kehittämispäällikkö Markku Saarelainen.
“Jo vuosikausia sekä opettajilta että opiskelijoilta on tullut palautetta että perinteinen menetelmä ei toimi. Tiettynä päivänä, aikana ja tietyssä paikassa olevat luennot eivät sovi kaikkien kalenteriin, ja vaikka sopisivatkin, tilanne ei välttämättä ole optimaalinen tietyn yksilön oppimiselle.”
Tämä voi näkyä esimerkiksi vähäisenä opiskelijamääränä luennoilla tai keskeytyneinä kursseina.
Tärkeä kysymys on, mitä pitää oppia ja miten se on tehokkainta. Saarelainen puhuu opetuskulttuurin paradigman murroksesta, siirtymisestä opettajakeskeisestä opiskelija- eli yksilökeskeisempään suuntaan. Siitä yksi esimerkki on flipped classroom -menetelmä. Kyseisen mallin idea on lopettaa perinteiset luennot kokonaan ja siirtää perusopetus verkkoon, jossa se tapahtuu videomateriaalin, ennakkotehtävien ja verkkokeskustelun avulla. Tällöin opiskelija voi määritellä itse parhaan opiskeluajan ja -rytmin. Luento-opetuksen sijasta opettaja tapaa opiskelijoita pienissä ryhmissä, jolloin kasvokkaiseen tapaamiseen jää aikaa perehtyä opiskelijoiden kysymyksiin ja oppiminen on mahdollinen viedä perustasoa syvemmälle. ”Kontaktiopetuksessa opettaja voi vastata kaikkein haastavimpiin kysymyksiin, jolloin hyödynnetään se, miksi opettajina ovat tohtoritasoiset tyypit. Tällä tavoin opiskelijasta kaivetaan asiantuntijuus esiin ja koulutetaan tulevaisuuden huippuosaajia”, Saarelainen innostuu.
Menetelmä on kehitetty Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuolella. Hieman myöhemmin Saarelainen kokeili yhdessä Lasse Heikkisen kanssa menetelmää soveltavan fysiikan laitoksella, ja muitakin pienimuotoisia sovelluksia siitä on Itä-Suomen yliopistossa tehty. Palaute on ollut kannustavaa: kurssien läpäisyprosentit ovat parhaimmillaan nousseet 20 prosentista 90 prosenttiin. Tulevaisuudessa menetelmää on tarkoitus hyödyntää laajemmin. Tämän ja ensi vuoden aikana toteutettavassa mittavassa pilotissa on mukana 43 eri alojen opettajaa ja noin 4 000 opiskelijaa, tuloksia tästä saadaan vuoden päästä. Myös opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Opetuskulttuurin uudistaminen sopii hyvin Itä-Suomen yliopiston strategiaan, jossa yksi tavoite on olla johtava yliopistollinen oppimisympäristö vuonna 2020. Saarelaisen mukaan menetelmä soveltuu erityisen hyvin aloille, joissa perusoppimateriaali pysyy vuodesta toiseen samana. Hän myöntää, ettei flipped classroom -ratkaisukaan sovi kaikille opiskelijoille ja muistuttaa samalla, että se on vain yksi esimerkki oppijakeskeisyyttä korostavista menetelmistä.
”Pieni joukko pysyisi mieluummin luento-opetuksessa, mutta lähes 90 prosenttia hyötyy uudesta menetelmästä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa tai oppia. Mitä enemmän annetaan mahdollisuuksia valita oma tapansa, sitä enemmän opiskelija sitoutuu ja oppii.”
Kainalo | Tutkimuskulma
Yksilöllinen oppija
UEF:n tutkijatohtori Erkko Soinnun mukaan tutkimuksesta nousee esiin uusia, potentiaalisesti hyvinkin toimivia tapoja oppia, mutta tärkeä on muistaa, että oppiminen riippuu yksilöistä. Flipped classroom -mallista on jo jonkin verran tutkimustuloksia: malli toimii eri aloilla perinteisiä luentoja paremmin, mikäli opetus on hyvin suunniteltua. Sointu koordinoi flipped classroom -malliin liittyviä tutkimuksia, joissa huomioidaan sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulma. Tutkimuksilla pyritään muun muassa selvittämään, tehostaako malli oppimista ja miten se valmistaa työelämään.