Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelija Laura Pykälistö on huolissaan niistä, joilla harjoittelu alkaisi heti opintojen alussa. Hänestä elämäntilanteen muutos on jo muutenkin suuri siinä vaiheessa. Harjoitteluaikojen muuttuminen vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston luokanopettaja-, erityisopettaja- sekä osaan aineenopettajaopiskelijoista.
Sekä Itä-Suomen ylioppilaskunta ja yliopisto vakuuttavat, että esitys on tehty yhdessä opiskelijoiden kanssa. Asian päätöksentekotapa on kuitenkin herättänyt huolta Suomen opettajiksi opiskelevien liitto SOOL ry:ssä. Harjoitteluaikojen muuttuminen vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston luokanopettaja-, erityisopettaja- sekä osaan aineenopettajaopiskelijoista.
”Yliopisto on tehnyt päätöksen paikallisten opiskelijajärjestöjen vastustuksesta huolimatta”, liiton puheenjohtaja Jesper Lempiäinen kertoo.
Lempiäisen mukaan toimintatapa rikkoo opiskelijoiden kolmikantaan perustuvaa oikeutta osallistua yhdenvertaisina jäseninä päätöksentekoon. Yliopiston mukaan esityksen tarkoitus on lisätä sujuvuutta niin, että huomioidaan sekä normaalikoulun, kouluttajien että opiskelijoiden hyvinvointi.
”Lisäksi opetussuunnitelman osaamistavoitteita voidaan saavuttaa entistä paremmin”, Itä-Suomen yliopistonlehtori ja kasvatustieteen dosentti Kari Sormunen summaa.
Savonlinnan kampuksella ensimmäistä vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Pedary ry:n varapuheenjohtaja Laura Pykälistö on puolestaan huolissaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden puolesta, joille muutos vaikuttaisi siten, että ensimmäinen H1-harjoittelu alkaisi jo syyskuussa.
”Omaan ryhmään tutustuminen katkeaisi melkein heti, eikä elämäntilanteen muutos ole muutoinkaan pieni: asunnon saaminen, uuden kaupungin, opiskeltavan alan ja sosiaalisten ympyröiden muotoutuminen tulevat kertaheitolla.”
Hän itse suoritti harjoittelun viime marraskuussa ja koki ajankohdan hyväksi.
”Ehdin tutustua omaan kurssiryhmään ennen harjoittelua”, Pykälistö iloitsee.
H2-harjoittelu, jonka suorittavat toisen tai kolmannen vuoden opiskelijat, aloittavat puolestaan harjoittelun myöhemmin. Syysloma voidaan tällöin hyödyntää opiskeluun, mikä vähentää harjoittelupäivien jälkeistä opiskelua. Harjoittelun pirstaleisuus pitäisi kadota etenkin aineenopettajiksi opiskelevilla.
”Toisten opiskelijoiden mielestä muutos on ollut parannus nykytilanteeseen”, ISYYn puheenjohtaja Juuso Sikiö vakuuttaa. Hän korostaa, että opiskelijoiden vaikuttamisen väylää tulisi parantaa.
”Osallistumista vaikeuttavana tekijänä ovat laajat läsnäolovaatimukset opinnoissa. Käytännössä opiskelijat eivät pääse päiväsaikaan työryhmien kokouksiin, jolloin opiskelijanäkökulma jää kuulematta. Tällaiset opiskelijavaikuttamisen esteet tulisi purkaa, opintojen kärsimättä”, Sikiö painottaa.
Esitys harjoitteluaikojen muutoksista tulee yliopiston filosofisten tiedekuntien tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi kevään 2018 aikana. Kari Sormunen painottaa, että kuulemisen ja keskustelun paikkoja päätöksen suhteen on vieläkin. Helmikuun lopussa pidetään tiedekuntaneuvoston kokous, jossa opetussuunnitelmat vahvistetaan.