Tuoreiden ylioppilaiden suosiminen yliopistojen pääsykokeissa syventää yhteiskunnan luokkajakoa. Alemmasta sosioekonomisesta taustasta tulevat hakevat yliopistoon varttuneempina.
”Suosimalla uusia ylioppilaita ja nopeaa hakeutumista suositaan samalla ylemmistä sosioekonomisista ryhmistä tulevia nuoria”, lehtori Arto Nevala historia- ja maantieteiden laitokselta toteaa kolumnissaan Itä-Suomen yliopiston verkkolehdessä Oivassa.
Tämä näkökulma on Nevalan mukaan jäänyt suosimisen tuomien etujen varjoon keskustelussa. Suosimislinjauksen takana on tavoite pidentää ihmisten työuria julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi.
Nevala viittaa Hanna Norin väitöskirjaan, jonka mukaan valintakoe tarjoaa mahdollisuuden osoittaa alalle vaadittavaa kypsyyttä ja motivaatiota, vaikka ylioppilaskirjoitukset eivät olisikaan sujuneet hyvin.
”Mahtaako tällaisen mahdollisuuden kaventaminen olla koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti perusteltua”, hän kysyy.