Liian paljon liian varhain
Ensisijaisesti Johnny Thundersiin ja David Johanseniin henkilöitynyt New York Dolls esitti jo 1970-luvun alkupuolella punkrockiksi luokiteltavissa olevaa musiikillista tyylisuuntaan.
Aktiiviaikanaan yhtye ehti julkaista ainoastaan kaksi täyspitkää albumia. Niistä jälkimmäinen, vuonna 1974 ilmestynyt ja varsin osuvan nimen omannut Too Much Too Soon oli erityisesti 1960-luvun alkupuolella Shangri-Lasin kanssa tekemästään yhteistyöstä tutuksi tulleen George ”Shadow” Mortonin tuottama.
Toisin kuin edeltäjänsä, Too Much Too Soon piti sisällään useampia coverversioita, eli näkemykset Sonny Boy Williamsonin suurimpiin klassikoihin lukeutuvasta Don’t Start Me Talkingista, soulyhtye Archie Bell & The Drellsin vuoden 1969 hitistä There’s gonna be a Showdown, jota Hurriganes lainasi melko sumeilematta Crazy Days-albumin kappaleessa 11:th Street Boogie sekä The Cadets-yhtyeen vuoden 1956 satoa edustavasta hitistä Stranded in the Jungle.
Omasta tuotannosta albumin keskeisimpään antiin lukeutuvat Johansenin voimakkaalla nykiläisaksentilla tulkitsema Who Are the Mystery Girls?, Thundersin laulama Chatterbox sekä varhaisen punkrockin energiaa huokuvat Human Being, Bad Detective, pitkäsoiton revittelevästi avaava Babylon sekä It’s Too Late.
On valitettavaa, kuinka lyhyeksi originaalin New York Dollsin ura jäi, mutta yhtyeen vaikutus myös kotimaiseen rockiin on ollut kiistaton. Hanoi Rocks otti imagollisesti voimakkaasti vaikutteita Dollsilta ja Sami Yaffa on myös soittanut yhtyeen tuoreemmassa kokoonpanossa. 80-luvun lopussa Yaffa oli mukana Jetboy-yhtyeessä, joka otti nimensä Dollsin esikoislevyn päättävästä, samannimisestä kappaleesta.
Ratsian debyyttialbumilta löytyvä kunnianosoitus Kaatopaikan enkelit on omistettu Dollsille ja Smack coveroi keikkakontekstissa Bo Diddleyn Pills-kappaletta nimenomaan Dollsin esikoislevyltä löytyvän näkemyksen innoittamana.
Sylvain Sylvain 63 vuotta 14. helmikuuta.