Traaginen tarina höyhenenkeveästi
Leffateattereihin 23. elokuuta liitelevä My Life with Liberace (2013) saa Suomen ensi-iltansa otolliseen aikaan. Moskovan kisoissa kohistiin seksuaalivähemmistöjen asemasta ja soppaan sotkeutui myös kulttuuri- ja urheiluministerimme. Kaiken lisäksi 70-luku taitaa trendata tällä hetkellä aika voimakkaasti, ja sinnekin tämä elokuva vie.
Wladziu Valentino Liberace (16.5.1919-4.2.1987) ei tainnut tulla elämänsä aikana varsinaisesti kaapista missään vaiheessa, mutta hän avasi varmasti ikkunoita ja ovia erilaisen maskuliinisuuden toteuttamiseen.
Varsinaisesti kyseessä on toki kertomus traagisesta rakkaustarinasta, jonka elinkaari seurataan alusta loppuun. Se, että kyseessä on kahden miehen välinen rakkaustarina ei ole välttämättä se olennaisin asia. Ihmisten kyvyttömyys olla hyviä niille, joita rakastavat tuntuu nousevan kärkiteemaksi. Liberace (Michael Douglas) on vaativa ja omistushaluinen rakastaja, joka tuhoaa rakastajiaan tukahduttamalla ja rakentamalla näistä oman kuvansa. Ensimmäistä ei kirjaimellisesti, mutta jälkimmäistä rujon konkreettisesti. Tarina kerrotaan Scott Thorsonin (Matt Damon) näkökulmasta, ja se perustuukin hänen kirjaansa Behind the Candelabra: My Life with Liberace (1988).
Samalla tulee esitetyksi hyvin raadollinen kuva siitä, kuinka showbisnes repii ihmisestä kaiken mitä irti saa ja jättää sitten pedoille.
Kaikesta tästä huolimatta elokuva ei ole synkkä, eikä jätä pahaa mieltä. Henkilöt lähtevät myllytykseen tietoisena ja lopussa kukin näyttää edelleen olevan tietoinen hyvistä ja huonoista valinnoistaan ja hyväksyvän osansa. Loppu on varsin sympaattinen. Show must go on?
Yllättäjiä ovat sekä Michael Douglas että Matt Damon, joita ei periaatteessa kumpaakaan pidä paljon minkäänlaisina näyttelijöinä. Enemmänkin heihin on suhtautunut onnekkaina pirulaisina, jotka ovat taidon puutteesta huolimatta onnistuneet hoitamaan itsensä joihinkin laadukkaisiin elokuviin. Vastentahtoisesti on silti pakko myöntää, että molemmilla on myös todelliset hetkensä näyttelijöinä. Douglasilla tässä elokuvassa ja Matt Damonilla myös joissakin muissa, esimerkiksi Elysiumissa. Rob Lowe heittää myös humoristisen roolin tiukaksi kurottuna plastiikkakirurgina ja keventää samalla juuri sopivasti koko elokuvan yleistunnelmaa.
Ilahduttavana sivuhuomiona voi mainita, että suomalaisen taiteilijan Tom of Finlandin taidekin on elokuvassa hienosti edustettuna.
My Life With Liberace on kohtalaisen laadukas leffa ja henkilöistä on saatu siinä tehtyä aidosti kiinnostavia, kiitos niin käsikirjoituksen, ohjauksen kuin näyttelijöiden. Genren peruskaavaa noudatetaan varsin uskollisesti, ja se on tässä elokuvassa perusteltua. Mielenkiinto revitään persoonista, joten kikkailulle ei ole tarvetta.
En olisi uskonut sanovani tällaista, mutta kyllä tämä kannattaa käydä katsomassa ihan vaikka pelkästään Michael Douglasin roolityön ansiosta.