ANTI-festivaalin Johanna Tuukkanen (vas.) ja Elisa Itkonen kertovat, että festivaalin tulevaisuus on vakaa. Pitkän strategiatyön tuloksena on syntynyt ANTI 2.0, jonka tuotoksiin päästään tutustumaan jo ensi viikonloppuna ANTI Prize Weekendin merkeissä. Kuopiossa vuodesta 2002 järjestetty ANTI-festivaali on tullut jo teini-ikään. Taiteen rajapintoja ahkerasti rikkonut festivaali ei halua jämähtää paikoilleen, vaan elää ajassa.
Mitä kuuluu ANTI-festivaalille? Alkuvuodesta moni hieraisi silmiään, kun tyypillisesti syyskuussa Kuopion kaupunkialueella järjestetty nykytaidefestivaali pidettiinkin tänä vuonna Tahkolla keskellä talvea. Tai oikeastaan festivaali on tänä vuonna jaettu kahteen osaan: tulevana viikonloppuna 27. – 29. lokakuuta on vuorossa ANTI Prize Weekend, jonka aikana jaetaan jo kolmatta kertaa ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinto. Samaan aikaan Kuopiossa on käynnissä myös kansainvälinen LAB-taiteilijaresidenssi, jonka tuotoksia päästään tulevan viikonlopun aikana näkemään.
Mistä oikein on kyse?
”Pitkän strategiatyön tuloksena on syntynyt ANTI 2.0”, vastaavat ANTI-päällikkö Elisa Itkonen sekä festivaalin taiteellinen johtaja ja vastaava tuottaja Johanna Tuukkanen.
”ANTI on joustava ja ketterä organisaatio, joka elää ajassa. Jo festivaalia perustettaessa ajatuksena oli, että emme halua jäykäksi, institutionaaliseksi laitokseksi, joka toimii vuodesta toiseen samalla tavalla”, Tuukkanen kuvailee.
Talvi-ANTI oli pitkän suunnittelun tulos.
”Mietimme, miten tämän alueen ainutlaatuisuus ja talvi voitaisiin tuoda esille. Talvifestivaali oli ainutkertainen kokeilu, mutta se voi joskus vaikka toistuakin. Meillä on ollut ihan tietoisena tavoitteena, että emme jumittaudu vain syksyn festivaaliin. Teemme festivaalia ympärivuotisesti, miksei siis ulostulojakin voisi olla myös muulloin kuin syksyllä”, Itkonen kertoo.
Tuukkanen puolestaan muistuttaa, että tapahtuman muoto ja olemus ovat aina vaihdelleet yhteistyökumppanien, taiteilijoiden ja teosten mukaan. Myös festivaalin kohdeyleisön määritteleminen on samoista syistä vaikeaa.
”Festivaalia tehdään laajasti kaupunkilaisia ja kaupunkikulttuuria ajatellen. Sekin on muistettava, että eri aikoina, erilaisissa elämäntilanteissa myös katsojien intressit ovat erilaisia, ja teokset puhuttelevat eri ihmisiä eri tavoilla”, Tuukkanen tiivistää.
Festivaalin tulevaisuus näyttää hyvältä. ANTI on mukana nelivuotisessa, EU:n rahoittamassa Future DiverCities -hankkeessa. Lisäksi ANTI on käynnistämässä laajaa yhteistyöhanketta yliopiston kanssa. Sen yhteyshenkilönä toimii Kuopion kampuksella työskentelevä sosiaalityön professori Janet Anand.
Huoli taiteen määrärahojen riittävyydestä on nykyisessä taloustilanteessa kuitenkin todellinen.
”Suomen taloustilanne on ankea ja pessimistinen ja se vaikuttaa myös taiteen määrärahoihin. Pitäisi muistaa, että taidetoiminnassa on paljon sellaisia arvoja, jotka edistävät myös suurempien organisaatioiden, kuten valtion ja kuntien tavoitteita esimerkiksi yleisen hyvinvoinnin suhteen”, Tuukkanen mainitsee.
Saavutettavuus on aina ollut yksi keskeisimmistä ANTI-festivaalin tavoitteista. ANTI on vienyt taiteen kauppakeskuksiin, kaduille, koteihin ja kaupungintalolle. Samasta syystä se on aktiivisesti etsinyt yhteistyökumppaneita myös taiteen ja kulttuurin ulkopuolelta.
”Se, että taiteeseen voi törmätä arkisissa, tavallisissa paikoissa, on aina ollut meille tärkeä arvo. Museoiden ja teattereiden kaltaisilla instituutioilla on toki paikkansa, mutta niiden ei pitäisi olla ainoita paikkoja kokea taidetta”, Tuukkanen sanoo.
ANTI Prize Weekend Kuopiossa 27.–29.10.2016.
Lisätietoja www.antifestival.com.