Yliopistolain uudistus mahdollistaa lukukausimaksujen keräämisen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä arvokeskustelu kuuluu yliopistoon.
Uusi yliopistolaki lisää yliopistojen taloudellista ja toiminnallista autonomiaa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille voidaan tehdä maksullisia koulutusohjelmia, ja poliittisesti kipeä kysymys opetuksen maksullisuudesta siirtyy yliopistojen murehdittavaksi. Pahimmissa skenaarioissa valta ja vastuu politisoivat yliopistot. Jos lain vastustajien liikehdintä jatkuu lain voimaantulon jälkeenkin, eletään kampuksilla pian 70-lukua. Opetusministeri Henna Virkkunen ei pidä arvokeskustelun syntymistä ongelmana.
”Koko lain ideana on, ettei yliopistoja haluta säädellä niin paljon kuin aiemmin ja pitää tiukassa narussa. Yliopistot saavat kasvaa täysi-ikäisiksi valtion holhouksesta.”, Virkkunen linjaa.
Kärjistettynä yliopistolaki on maksullisuuden osalta niin sanottu savolainen laki: Suattaapi olla, että kerätään lukukausimaksuja, mutta suattaapi olla, että ei.
”Jokainen yliopisto ratkaisee itse, lähteekö mukaan maksullisuuteen. Yliopistoille on haluttu antaa valta ja vastuu.”
Ensi vuoden alusta yliopistot voivat ottaa opetusohjelmaan vieraskielisiä maisteriohjelmia, jotka ovat maksullisia. Yliopistot eivät voi mielivaltaisesti periä maksuja, vaan ohjelmat määritetään opetusministeriön asetuksella. Maksullisuus on viiden vuoden kokeilu, jonka tulosten arviointia varten perustetaan työryhmä.
”Työryhmään toivotaan opiskelijaedustajia.Tutkintoon johtava koulutus säilyy maksuttomana.”
Yliopistolakiuudistusta on kritisoitu hallitusten avaamisesta ulkomaailmalle. Yliopiston ulkopuoliset jäsenet tuovat oman erityisosaamisensa mukanaan. Opetusministerin mukaan jäsenet voivat olla esimerkiksi henkilöjohtamisen, talouden, tieteen, taiteen tai elinkeinoelämän ammattilaisia. ”Jos hallituksissa olisi vain yliopiston työntekijöitä tai opiskelijoita, sen olisi vaikea tehdä strategisia valintoja yliopiston kannalta.”